Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö pienissä, keskisuurissa ja suurissa kunnissa ja hoidon laatu kolmessa vanhainkodissa
NORDSTRÖM, KATJA (2008)
NORDSTRÖM, KATJA
2008
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18408
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18408
Tiivistelmä
Tutkimuksessa kuvataan ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun seurantaa ja toteutumista. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä pienissä, keskisuurissa ja suurissa kunnissa. Tarkoituksena oli myös kuvata hoidon laadun seurantaa ja toteutumista pienen, keskisuuren ja suuren kunnan vanhainkodissa.
Tutkimus toteutettiin triangulaatiotutkimuksena. Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä kuvattiin tilastoaineiston avulla ja se analysoitiin SPSS 13.0 ohjelmalla. Hoitoyksiköiden laadun seurantaa ja toteutumista kuvattiin kolmen vanhainkodin johtajan teemahaastattelun avulla ja aineisto analysoitiin sisällön analyysillä.
Tulokset osoittivat, että ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluja käytettiin keskimäärin yhtä paljon pienissä, keskisuurissa ja suurissa kunnissa, vaikka sosiaali- ja terveystoimen, sekä laitoshoidon ja terveyskeskussairaalan käyttökustannukset olivat pienimmät keskisuurissa kunnissa. Yksin asumisella tai asuntojen varustustasolla ei ollut yhteyttä palvelujen käyttöön.
Pienen, keskisuuren ja suuren kunnan vanhainkodeissa laadun seurannan tavoissa oli eroja. Suuren kunnan vanhainkodissa laadun seurannan apuvälineenä oli RAI-tietojärjestelmä ja pienen kunnan vanhainkodissa apuna laadun seurannassa oli neljän kunnan välinen laatuprojekti. Keskisuuressa kunnassa ei ollut haastatteluhetkellä käytössä erityisiä laadunseurannan järjestelmiä. Kaikissa vanhainkodeissa tilastoitiin asukkaisiin ja henkilöstöön liittyviä tietoja ja lisäksi hoidon laatua selvitettiin erilaisten kyselyjen avulla. Kyselyjä suoritettiin 1-3 vuoden välein riippuen vanhainkodista ja kunnasta. Suuren kunnan vanhainkodissa henkilöstömitoitus oli parhain ja lisäksi sairaanhoitajien ja avustajien määrää oli saatu lisättyä. Suuren kunnan vanhainkoti oli myös saneerattu kokonaan. Kahdessa muussa vanhainkodissa tiloja oltiin vasta laajentamassa tai remontoimassa asianmukaisemmiksi. Suuren kunnan vanhainkodissa oli paljon yhteistyötä ikääntyneiden perheenjäsenten kanssa, kun kahdessa muussa vanhainkodissa yhteistyötä toivottiin lisää. Suuren kunnan vanhainkodissa hoito- ja palvelusuunnitelmat tarkastettiin säännöllisesti, kun kahdessa muussa ne tarkastettiin vain tarpeen mukaan.
Tutkimuksen perusteella laadun seuranta useilla menetelmillä, sekä tietojen vertailu muiden yksiköiden kanssa on tärkeää, jotta laadusta saadaan luotettava kuva ja mahdolliset kehittymistarpeet voidaan tunnistaa helpommin.
Avainsanat: ikääntyneet, laadun seuranta, laadun toteutuminen, laatutekijät, triangulaatio
Tutkimus toteutettiin triangulaatiotutkimuksena. Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä kuvattiin tilastoaineiston avulla ja se analysoitiin SPSS 13.0 ohjelmalla. Hoitoyksiköiden laadun seurantaa ja toteutumista kuvattiin kolmen vanhainkodin johtajan teemahaastattelun avulla ja aineisto analysoitiin sisällön analyysillä.
Tulokset osoittivat, että ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluja käytettiin keskimäärin yhtä paljon pienissä, keskisuurissa ja suurissa kunnissa, vaikka sosiaali- ja terveystoimen, sekä laitoshoidon ja terveyskeskussairaalan käyttökustannukset olivat pienimmät keskisuurissa kunnissa. Yksin asumisella tai asuntojen varustustasolla ei ollut yhteyttä palvelujen käyttöön.
Pienen, keskisuuren ja suuren kunnan vanhainkodeissa laadun seurannan tavoissa oli eroja. Suuren kunnan vanhainkodissa laadun seurannan apuvälineenä oli RAI-tietojärjestelmä ja pienen kunnan vanhainkodissa apuna laadun seurannassa oli neljän kunnan välinen laatuprojekti. Keskisuuressa kunnassa ei ollut haastatteluhetkellä käytössä erityisiä laadunseurannan järjestelmiä. Kaikissa vanhainkodeissa tilastoitiin asukkaisiin ja henkilöstöön liittyviä tietoja ja lisäksi hoidon laatua selvitettiin erilaisten kyselyjen avulla. Kyselyjä suoritettiin 1-3 vuoden välein riippuen vanhainkodista ja kunnasta. Suuren kunnan vanhainkodissa henkilöstömitoitus oli parhain ja lisäksi sairaanhoitajien ja avustajien määrää oli saatu lisättyä. Suuren kunnan vanhainkoti oli myös saneerattu kokonaan. Kahdessa muussa vanhainkodissa tiloja oltiin vasta laajentamassa tai remontoimassa asianmukaisemmiksi. Suuren kunnan vanhainkodissa oli paljon yhteistyötä ikääntyneiden perheenjäsenten kanssa, kun kahdessa muussa vanhainkodissa yhteistyötä toivottiin lisää. Suuren kunnan vanhainkodissa hoito- ja palvelusuunnitelmat tarkastettiin säännöllisesti, kun kahdessa muussa ne tarkastettiin vain tarpeen mukaan.
Tutkimuksen perusteella laadun seuranta useilla menetelmillä, sekä tietojen vertailu muiden yksiköiden kanssa on tärkeää, jotta laadusta saadaan luotettava kuva ja mahdolliset kehittymistarpeet voidaan tunnistaa helpommin.
Avainsanat: ikääntyneet, laadun seuranta, laadun toteutuminen, laatutekijät, triangulaatio