The Garden as Feminine Space in Katherine Mansfield's Short Stories

Abstract

Käsittelen tutkielmassani puutarhaa feminiinisenä tilana Katherine Mansfieldin (1888 - 1923) novelleissa. Analysoin erityisesti seitsemää novellia: ”Prelude” (1917), ”At the Bay” (1921), ”In the Botanical Gardens” (1907), ”The Garden Party” (1921), “Bliss” (1918), “The Escape” (1920) ja “The Man Without A Temperament” (1920).

Tutkielmassani pohdin kysymystä, onko puutarha vain osa yksityistä kotia, johon naiset on suljettu, vai voiko puutarha tarjota naisille vapautta sekä tilan, jossa he voivat ilmaista itseään ja määritellä itsensä uudelleen. Tämän vuoksi selvitän, missä määrin eri kulttuurisesti määritellyt dikotomiat ovat yhteydessä puutarhaan, sillä puutarha on liminaalinen tila eli tila joka sijaitsee erilaisten dikotomioiden – maskuliininen/feminiininen, kulttuuri/luonto, julkinen/yksityinen – rajapinnassa. Tästä seuraa kysymys, merkitseekö luonnon kontrolloiminen puutarhan kontekstissa myös sitä, että naisia kontrolloidaan seksuaalisesti puutarhassa?

Määrittelen aluksi tutkimukselleni sosiaalisen ja kulttuurisen viitekehyksen tarkastelemalla naisten – ja erityisesti Katherine Mansfieldin – suhdetta kirjalliseen modernismiin 1900-luvun alun Englannissa. Kirjallisuutta pidetään yleensä lähinnä ajallisena taidemuotona, jossa tärkeintä on tapahtumien kulku, mutta modernismissa tila saa suuremman merkityksen, koska modernistit halusivat lukijoidensa ymmärtävän tekstinsä ennemminkin hetkenä ajassa kuin ajallisena jatkumona.

Tutkimukseni teoreettisena pohjana on feministinen kirjallisuudentutkimus, jossa analyysissa käytettävät teoriat voi valita melko vapaasti. Tämän vuoksi hyödynnänkin useita tilan teorioita eri tieteenaloilta. Ylittääkseni konkreettisen ja fiktiivisen tilan välisen kuilun turvaudun Michel De Certeaun tilan ja paikan määritelmiin. Tärkeä sija tutkimuksessani on myös julkisen ja yksityisen välisellä jaottelulla, joka 1900-luvun alkupuolella pitkälti määritteli naisten tilan käytön. Otan avuksi myös sosiaaliantropologi Edwin Ardenerin kehittämää teoriaa villistä alueesta (wild zone), joka on erillinen naisten asuttama sosiaalinen ja kulttuurinen tila yhteiskunnassa.

Analyysissani tarkastelen naisten suhdetta puutarhaan eri näkökulmista tukeutuen mainittuihin teorioihin, puutarhaa käsitteleviin teksteihin ja Katherine Mansfieldiä aiemmin analysoineisiin kriitikoihin. Tärkeimpiä analyysin kohteita ovat luonnon ja kulttuurin sekä julkisen ja yksityisen kohtaaminen puutarhassa, seksuaalisuuden suhde puutarhaan ja se, mitä tapahtuu, kun naiset tasapainottelevat puutarhaan jäämisen ja lähtemisen välillä. Tarkastelemalla myös miesten suhdetta puutarhaan pyrin luomaan paremman kokonaiskuvan naisten suhteesta puutarhaan, sillä yhteiskunnan dominoivana ryhmänä miehet vaikuttavat siihen, miten naiset kokevat tilan ja missä määrin heidän on mahdollista liikkua tilassa.

Asiasanat: Katherine Mansfield, puutarha, feminiininen tila, liminaalinen tila