Yhdessä kasvamaan -tutkimus päiväkodin toimintakulttuurista

Abstract

Tässä tutkimuksessa keskityn kuvaamaan Kuperkeikka päiväkotien toimintakulttuuria. Kuperkeikka päiväkoteja on kaksi, toinen sijaitsee Porvoossa ja toinen Espoossa. Kuperkeikan toiminta pohjautuu osin yhteisöpedagogiikkaan ja osin dialogipedagogiikkaan. Kuvaan näiden teoreettisen kasvatusmallien toteutumista ja ilmenemistä käytännössä. Tutkimuskysymykseni olivat: Miten Kuperkeikka päiväkotien toimintakulttuurin taustalla olevat lapsi- ja kasvatuskäsitykset näyttäytyvät käytännössä? Millaista kasvatustoiminta on käytännössä? Miten kasvatustoimintaa suunnitellaan? Mitä kyseisellä toiminta- tai kasvatuskulttuurilla tavoitellaan?

Tutkimukseni on laadultaan kvalitatiivinen, fenomenografinen tutkimus, jonka aineiston keskiössä ovat Kuperkeikka päiväkotien henkilöstön kokemuksen ja näkemykset toiminnasta. Aineistoa varten haastattelin yhteensä 6 Kuperkeikan henkilöstön jäsentä. Haastattelut toteutin teemahaastattelun avulla.

Aineistosta nousi esille neljä pääkategoriaa, jotka kuvastavat Kuperkeikan toimintaa. Ensinnäkin toiminta perustuu vahvasti lapsikeskeisyyteen, lapsen edun tavoitteluun ja yksilöllisyyden kunnioittamiseen. Lapsi on toiminnan tarkoitusperissä aina aikuisen edellä. Lapsien ajatellaan olevan Kuperkeikan asiakkaita, jolloin päivähoito on lapsille tarjottu palvelu. Lasten lisäksi asiakkaita ovat myös lasten vanhemmat ja yhteiskunta. Sikäli Kuperkeikassa toiminta perustuu kaikkien asiakasryhmien edun tavoitteluun. Toiseksi Kuperkeikan toiminta on yhteisöllisyyteen perustuvaa. Kuperkeikassa uskotaan, että yhteisön kasvattava voima on suuri. Siksi Kuperkeikassa lapsia ei ole jaoteltu tavanomaisesti ikäryhmiin, vaan kaikki lapset ovat samassa tilassa keskenään. Kuperkeikka on siten ryhmätön päiväkoti. Kolmas keskeinen toimintaa kuvaava piirre on vuorovaikutuksen ja dialogin tärkeys. Kuperkeikan toiminnan suunnittelu ja toiminta tapahtuu tilanteessa, keskiössä on siten jatkuva kommunikointi ja keskustelu toiminnan suunnittelussa. Oleellista on lisäksi itseohjautuvuus, Kuperkeikassa toiminta perustuu siten oma-aloitteisuuteen ja aktiivisuuteen. Neljänneksi, Kuperkeikan toiminnan tavoitteena on antaa lapsille eväitä tulevaisuuteen. Lapsille annetaan Kuperkeikan kasvatustoiminnan avulla välineitä toimia yrittäjämäisesti, sillä 2000-luvun yhteiskunnassa jatkuva muutos ja kiireinen elämäntyyli ei salli paikallaan pysymistä. Kuperkeikassa nähdään, että selviytyäkseen yksilön on tärkeä olla itsenäinen, yritteliäs ja toiset huomioiva.

Kuperkeikan toimintakulttuuri on vaativa. Suunnittelemattomuus ja jatkuva keskustelu edellyttävät vahvaa yhtenäisyyttä henkilöstön arvoissa ja kasvatusperiaatteissa. Kuperkeikkalaisille on tärkeää pohtia omia kasvatusarvojaan, sillä ne luonnollisesti heijastuvat kasvatustoimintaan. Avoimen kommunikoinnin sujuminen on edellytys Kuperkeikkamaisen toiminnan onnistumiselle. Tärkeää olisi taata, että kommunikointi ja keskustelu työyhteisössä on jatkuvaa, ja että kaikki ymmärtävät niiden tärkeyden. Kuperkeikassa nähtiin, että jonkintasoinen yhteinen toiminnan suunnittelu vahvistaisi keskustelevaa toimintakulttuuria. Yhteiset keskusteluhetket lisäksi sitouttaisi koko henkilökunnan toimimaan samojen periaatteiden mukaisesti.

Asiasanat: kasvatus, yhteisökasvatus, dialogipedagogiikka, lapsikeskeisyys, vuorovaikutus