Evaluation of the Effectiveness and Impact of a Good Governance Training Programme in Mwanza, Tanzania

Abstract

The basis of this study is to evaluate the effectiveness of an education programme which is a part of the North-South Local Governance Co-operation Programme. This programme aims to sustainable development and to diminish the gap between the northern and southern municipalities. The training programme was implemented in Mwanza, Tanzania, which is the twin city of Tampere. The basis of the education programme was the local government reform programme of Mwanza which aims to develop good governance and increase the citizens’ participation in decision-making. The purpose of the training was to increase people’s knowledge of issues like good governance and customer care. The training was implemented in Mwanza during the years 2005 and 2006 having 76 participants. The facilitators were both from Tampere and from Mwanza and the training was carried out both in Swahili and in English. This evaluation study examines what the effects of the training were and what can be done differently if there will be more training in the future.

This study is a qualitative evaluation study using both qualitative and quantitative methods of data collection. The methodological approach in this study is the constructivist paradigm which tries to make the voice of the participants of the training heard, not to seek for a right or wrong answer. The data consists of documents and training materials, as well as of interviews both with the facilitators and the participants. Also a questionnaire was sent to Mwanza and the answers formed the basis for the interview themes. These ten interviews were carried out in August 2007 in Mwanza.

The results of this study show that the participants thought that the training was really good and they enjoyed it very much. Because there were two different cultures and languages involved in the training, the participants did not understand everything and it seemed to be a problem for some of them. A few themes were above the others, like customer care and treating customers equally. Also the facilitators were praised very much and almost everybody asked for more training.

Anyway, the most notable change has to take place in the attitudes, and there has already been some change. However, a lot needs to be done to decrease corruption and to make a change in the attitudes. The training explained to the participants what the effects of corruption are, and the results show that they understand the bad effects of corruption and that they are as an example to their colleagues. The results also show that people had already forgotten themes of the training, and thus it can be asked how deep the learning was and do the participants have the will to change.

When considering the reliability of the study, it has to be noticed that the researcher was from the city of Tampere which also finances this training. Therefore, there is a possibility that people did not want to answer in a totally honest way. There were also some language problems in the training which have to be considered in relation to the reliability of the study. All in all, the participants thought that the training was really good and said that now they understand the meaning of their work task. This increases the motivation of the employees and their desire to develop and continue participating in training in the future.

Keywords: good governance, evaluation research, constructivist paradigm, Tanzania, Mwanza, training, cooperation, sustainable development

Tässä tutkielmassa lähtökohtana on arvioida koulutusohjelman vaikuttavuutta. Kyseinen koulutus on osa pohjoisen ja etelän paikallishallintojen kestävän kehityksen projektia ja se toteutettiin Mwanzassa, Tansaniassa, joka on Tampereen kaupungin ystävyyskaupunki. Lähtökohtana oli Mwanzan paikallishallinnon reformiohjelma, jonka tavoitteena on luoda hyvä hallinto ja lisätä kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksia päätöksentekoon. Koulutuksen tarkoituksena oli lisätä osallistujien tietoisuutta muun muassa hyvästä hallinnosta, asiakaspalvelusta sekä osallistumisesta kaupungin hallintoon. Koulutus toteutettiin Mwanzassa vuosien 2005 ja 2006 aikana ja siihen osallistui yhteensä 76 työntekijää. Kouluttajia oli sekä Tampereelta että Mwanzasta ja koulutus toteutettiin sekä suahilin että englannin kielellä. Tämä arviointitutkimus kartoittaa, mitä vaikutuksia koulutuksella oli ja mitä tulisi tehdä toisin, jos koulutusta jatketaan tulevaisuudessa.

Tutkimus on laadullinen arviointitutkimus, joka toteutettiin yhdistämällä sekä laadullisia että määrällisiä aineistokeruumetodeja. Metodinen lähestymistapa tässä tutkielmassa on konstruktivistinen paradigma, jonka tarkoituksena on saada koulutettujen ääni kuuluviin, ei etsiä oikeaa tai väärää vastausta. Aineisto koostuu Tampereen kaupungilta saaduista dokumenteista ja koulutusmateriaaleista, kouluttajien haastatteluista niin Suomessa kuin Tansaniassa sekä kyselylomakkein ja haastatteluin kerätyistä tiedoista itse koulutetuilta. Kyselylomakkeet lähetettiin Mwanzaan toukokuussa 2007 ja niiden perusteella työstettiin teemahaastattelurunko. Itse haastattelut toteutettiin Mwanzassa elokuussa 2007 ja haastateltavia oli yhteensä kymmenen.

Tutkimustulosten perusteella koulutus oli erittäin suosittu ja osallistujat nauttivat sen sisällöstä. Koska kyseessä on kaksi erilaista kulttuuria ja kieltä, koettiin muun muassa yhteisen kielen puute välillä ongelmaksi ja englanniksi pidetyistä osioista ei ymmärretty kaikkea. Muutamat koulutuksen aiheet nousivat selkeästi ylitse muiden, yhtenä esimerkkinä asiakaspalvelu ja asiakkaiden kohtelu tasavertaisesti. Myös kouluttajia ja järjestelyjä kehuttiin ja kaikki haastateltavat pyysivät, että jatkossa olisi lisää koulutusta.

Suurin muutos tulee kuitenkin tapahtua asenteissa ja se tulee ilmi myös tutkimustuloksista. Asenteissa on saattanut tapahtua pientä muutosta, mutta paljon on vielä tehtävä, jotta esimerkiksi lahjontaa saadaan kitkettyä pois kulttuurista ja asenteista. Koulutus sai kuitenkin osallistujat ymmärtämään mitä haittaa lahjonnasta on ja selvensi, että osallistujat ovat esimerkkejä muille työntekijöille ja vaikuttavat käytöksellään koko osaston toimintaan. Havaittavissa oli, etteivät kaikki osallistujat tällä hetkellä toimi tavoitteen mukaisesti, vaan eri osastojen välillä on suuriakin eroja. Tuloksissa tuli myös ilmi, että vuoden takaisesta koulutuksesta oli unohdettu asioita ja tämä herätti kysymyksen siitä, kuinka paljon oppimista ja muutosta on tapahtunut, jos asiat unohtuvat vuodessa.

Tutkimuksen luotettavuutta pohdittaessa täytyy nostaa esille kysymys siitä, kuinka rehellisesti ihmiset vastaavat arvioijalle, joka on rahoittajan puolelta tuleva arvioija. Myös kieliongelmia ilmeni haastatteluissa, mikä osaltaan vaikuttaa luotettavuuteen. Kaiken kaikkiaan koulutuksesta pidettiin kovasti ja yhdeksi tärkeimmäksi vaikutukseksi nousi se, että moni haastateltava sanoi nyt tietävänsä miksi on työssään ja mikä on hänen merkityksensä. Tämä puolestaan lisää motivaatiota ja työntekijöiden halua tehdä asiat kunnolla sekä jatkaa kehittymistä sekä kouluttautumista tulevaisuudessa.

Asiasanat: hyvä hallinto, arviointitutkimus, konstruktivistinen paradigma, Tansania, Mwan-za, koulutus, yhteistyö, kestävä kehitys