Informaatiolukutaito peruskoulussa: Yläkoulun aineenopettajien näkökulmia tiedonhallintataitojen opettamiseen

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, millaisia käsityksiä yläkoulun aineenopettajilla on tiedonhallintataitojen opettamisesta nykytilanteen kannalta sekä suhteessa opetussuunnitelman vaatimuksiin, oppilaiden taitoihin ja kirjaston tarjoamiin palveluihin. Tiedonhallintataidot mainitaan Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden (2004) aihekokonaisuudessa viestintä ja mediataito, joten sen opettamista vaaditaan kaikilta opettajilta.

Tutkimuksen viitekehyksessä on tarkasteltu tiedonhallintataitoja etenkin sille synonyymisen informaatiolukutaito-käsitteen kautta. Lisäksi viitekehyksessä esitellään tiedonhallintataitojen oppimiseen ja opettamiseen liittyvää tutkimusta ja tarkastellaan opetussuunnitelman perusteita tiedonhallintataitojen osalta. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin teemahaastattelemalla tamperelaisia yläkoulun aineenopettajia. Haastateltaviksi haluttiin äidinkielen ja kirjallisuuden, tietotekniikan ja reaaliaineiden opettajia, jotta opettajien näkemyksien vertailu olisi hedelmällisintä. Haastatteluja kertyi yhteensä yksitoista kappaletta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin ja osin sisällönerittelyn keinoin.

Tutkimuksessa selvisi, että opetussuunnitelmauudistuksen osalta opettajat suhtautuivat uudistukseen melko penseästi. Tiedonhallintataitojen opettamiseen omassa oppiaineessa suhtauduttiin melko myönteisesti, mutta osa torjuvasti. Käsitykset tiedonhallintataitojen opetuksen vastuun jakautumisesta eri aineenopettajien kesken vaihtelivat, mutta useimmiten vastuu koettiin opettajien yhteiseksi.

Tiedonhallintataitojen opetuksen nykytilan kannalta havaitiin, että opetus painottuu tiedonhaun opetukseen, tiedonlähteiden arviointiin ja vertailuun, tiedonlähteiden vastuulliseen käyttöön sekä monipuoliseen tiedonlähteiden tuntemukseen. Ongelmia opetukselle tuottaa opetussuunnitelman vaativuus, koulujen tarjoamat välineet, oppilaiden asenteet ja opettajien taidot ja aika valmistella tiedonhallintataitojen opetusta. Opetusta voisi opettajien mielestä kehittää yhteistyötä lisäämällä, opetukseen liittyviä seikkoja parantamalla, käytännön asioita kehittämällä sekä koulutusta lisäämällä. Opetuksen kehittäminen ei suuressa määrin liittynyt esiteltyihin opetuksen ongelmiin.

Tutkimus osoitti, että opettajat kokivat oppilaidensa tiedonhallintataidot melko huonoiksi. Ongelmia oli tiedonhankinnan suunnittelussa, tiedonlähteiden valinnassa, tiedonhaussa, tiedon arvioinnissa ja käytössä sekä opiskelutaidoissa.

Yksikään opettajista ei kokenut tarvitsevansa kirjastoa opetuksensa valmisteluun, eivätkä koulun kirjaston puutteet tai vaikeudet käyttää yleistä kirjastoa välttämättä haitanneet opettajia. Esteitä kirjaston käyttämättömyydelle oli sen käytön hankala sovittaminen oman oppiaineen opetukseen, aikapula ja hankalat käytännön järjestelyt.

Asiasanat: informaatiolukutaito, aineenopettajat, tiedonhankinta, peruskoulu, tiedonhallintataidot