Subjektet i svenskan – dess betydelse och användning
KONTUSAARI, TIINA (2008)
2008
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18361
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18361
Tiivistelmä
SIVUAINELAUDATUR
Subjekti on predikaatin ohella toiseksi tärkein lauseenjäsen. Tärkein lauseenjäsen on predikaatti, joka on finiittimuotoinen verbi. Finiittimuotoisella verbillä voi olla määreitä, jotka yhdessä verbin kanssa muodostavat lauseen predikaatin. Subjekti ja predikaatti ovat välttämättömät lauseenjäsenet lauseessa.
Subjekti vastaa kysymykseen kuka tekee/ketkä tekevät mitä/kuka on/ketkä ovat jotain?
Subjekti koostuu useimmiten nominaalilauseista, mutta se voi koostua myös infinitiiveistä ja sivulauseista.
Subjekti on perusmuodossa. Tämä koskee myös subjektina toimivia persoonapronomineja.
Ruotsin kielessä on ns. subjektipakko, koska ruotsin kielen verbeillä ei ole persoonapäätteitä, jotka selvästi ilmaisisivat tekijän kuten esimerkiksi suomen kielessä.. Joskus voi subjekti puuttua lauseesta, esimerkiksi imperatiivilauseissa ei aina ole subjektia.
Jos lauseessa ei ole varsinaista subjektia, voidaan se ruotsin kielessä korvata muodollisella subjektilla det, joka sijoitetaan puuttuvan subjektin paikalle. Muodollinen subjekti det ei viittaa mihinkään, vaan se sijoittuu lauseessa subjektin paikalle korvaamaan lauseen puuttuvaa subjektia esimerkiksi lauseessa ”sataa” det regnar.
Subjekti on predikaatin ohella toiseksi tärkein lauseenjäsen. Tärkein lauseenjäsen on predikaatti, joka on finiittimuotoinen verbi. Finiittimuotoisella verbillä voi olla määreitä, jotka yhdessä verbin kanssa muodostavat lauseen predikaatin. Subjekti ja predikaatti ovat välttämättömät lauseenjäsenet lauseessa.
Subjekti vastaa kysymykseen kuka tekee/ketkä tekevät mitä/kuka on/ketkä ovat jotain?
Subjekti koostuu useimmiten nominaalilauseista, mutta se voi koostua myös infinitiiveistä ja sivulauseista.
Subjekti on perusmuodossa. Tämä koskee myös subjektina toimivia persoonapronomineja.
Ruotsin kielessä on ns. subjektipakko, koska ruotsin kielen verbeillä ei ole persoonapäätteitä, jotka selvästi ilmaisisivat tekijän kuten esimerkiksi suomen kielessä.. Joskus voi subjekti puuttua lauseesta, esimerkiksi imperatiivilauseissa ei aina ole subjektia.
Jos lauseessa ei ole varsinaista subjektia, voidaan se ruotsin kielessä korvata muodollisella subjektilla det, joka sijoitetaan puuttuvan subjektin paikalle. Muodollinen subjekti det ei viittaa mihinkään, vaan se sijoittuu lauseessa subjektin paikalle korvaamaan lauseen puuttuvaa subjektia esimerkiksi lauseessa ”sataa” det regnar.