Vuorovaikutusosaamisen kehittäminen kirjasto- ja informaatioalalla

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa määritellään kirjasto- ja informaatioalan ammatillisen osaamisen näkökulmasta vuorovaikutusosaamisen käsitettä ja esitellään vuorovaikutustaitojen kehittämisen menetelmiä. Tutkielmassa selvitetään kirjallisuuslähteiden pohjalta, kuinka vuorovaikutusta voidaan opettaa ja millä menetelmillä sen opetus ja oppiminen on tehokkainta. Kirjasto- ja informaatioalan asiakkaiden tiedontarpeet ovat usein jäsentymättömiä ja todelliset tiedontarpeet voidaan selvittää vain taitavan vuorovaikutuksen avulla. Neuvontahaastattelun vuorovaikutusosaamisen vaatimuksista on oltava tietoisia, jotta osaamista voidaan kehittää. Kehittämisen päämääränä on kasvava asiakastyytyväisyys ja sitä kautta työn mielekkyyden ja motivaation säilyttäminen.

Kirjasto- ja informaatioalalla järjestelmällinen vuorovaikutustaitojen opettaminen on ollut vähäistä ja siksi tähän tutkielmaan on aiheesta etsitty tietoa pääosin lääketieteen alalta. Lääketieteen alalla vuorovaikutustaitoihin ja niiden kehittämiseen on kiinnitetty huomiota jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan ja tutkimustietoa on kertynyt runsaasti. Lääketieteen opiskelijoille opetetaan vuorovaikutustaitoja ja potilaan kohtaamista toiminnallisin menetelmin ja tulokset ovat olleet hyviä. Tässä tutkielmassa esiteltyjä toiminnallisia opetus- ja oppimismenetelmiä ovat aidot potilaat, harjoituspotilaat ja roolipelit.

Vuorovaikutustaitojen kehittämisen kannalta on oleellista, että taitoja ei omaksuta luentojen tai pelkän kirjallisuuden avulla vaan taidot opitaan vuorovaikutusta käytännössä harjoittelemalla. Perinteisin, didaktisin menetelmin hankittu tieto vuorovaikutusosaamisesta tulee siirtää käytäntöön toiminnan kautta, jotta taidot voidaan katso opituksi. On eri asia tietää, miten kommunikoidaan, kuin että osaa todella kommunikoida (knowing about communication – being able to communicate). Tässä tutkielmassa esitellyt toiminnallisen oppimisen menetelmät perustuvat kokemuksellisen oppimisen käsitteeseen, jonka mukaan aikuiset oppivat tehokkaimmin jos opetus pohjautuu aikaisempiin kokemuksiin ja aiemmin omaksuttuihin taitoihin.

Yksilön vuorovaikutustaitojen kehittymiseen vaikuttavat myös palautteensaaminen ja itsereflektointi. Oman toiminnan ja osaamisen kartoittaminen sekä oppimisprosessin aikana tapahtuvat muutokset ja oivallukset yksilön ajattelussa ovat keskeisiä asioita vuorovaikutusosaamisen kehittymisen kannalta. Ilman rakentavan palautteen saamista ja oman toiminnan ja oppimisen analysointia vuorovaikutuskoulutuksen tulokset ovat vähäisiä.

Avainsanat: vuorovaikutustaidot, neuvontapalvelu, kirjastonhoitajat, toiminnallinen oppiminen, reflektointi