Jooga voimavarana - Tarinallinen tutkimus joogan ohjaajien kokemuksista
HANNULA, KERTTU (2008)
HANNULA, KERTTU
2008
Aikuiskasvatus ja kasvatustiede - Adult Education and Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18323
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18323
Tiivistelmä
Tutkimukseni aiheena ovat joogan ohjaajien tarinat. Tarkastelen minkälaisia ulottuvuuksia joogan harrastamiseen ja ohjaamiseen liittyy. Etsin samalla tarinoista myös vastauksia kysymykseen miksi tämä itämaisesta perinteestä lähtöisin oleva laji on saanut niin suuren suosion länsimaissa. Jooga on vanha itsekasvatusmenetelmä, joka liittyy sekä filosofiaan, uskontoon että psykologiaan. Se on liikuntamuoto, jonka alkuperäisenä päämääränä on ihmisenä kasvu, joten se kuuluu perenniaaliseen liikunnanfilosofiaan. Tarkastelen joogaa erityisesti itsekasvatuksen näkökulmasta.
Aineistona tutkimuksessani ovat kahdeksan joogan ohjaajan vapaasti kerrotut tarinat, jotka keräsin haastattelemalla. Muodostin kustakin tarinasta lyhyen ydintarinan sekä jaottelin tarinoissa esiin tulevat keskeiset joogan ulottuvuudet kolmen pääteeman alle. Teemat ovat 1) terveyttä joogasta, 2) sisäinen muutos ja 3) yhteisötaso. Analysoin aineistoa sekä teemoittelun että narratiivisen lähestymistavan kautta. Narratiivisen tarkastelun lähtökohtana käytin Vilma Hännisen tarinallisen kiertokulun teoriaa. Nostin kertomuksista esiin etenkin kertojien sisäisen tarinan ja elävän elämän draaman tasoja.
Jooga merkitsi useille kertojille parempaa terveydentilaa, mikä ilmeni vaivojen ennalta ehkäisynä ja hoitamisena joogan avulla. Jooga vaikutti hyvinvointiin myös lisääntyneenä muuna liikuntana. Joogan harrastajat uskoivat itse voivansa vaikuttaa terveydentilaansa, mikä lisäsi heidän elämänhallintaansa.
Lisäksi joogan harrastaminen pidempään sai kertojissa aikaan sisäistä muutosta. Tämä ilmeni etenkin pyrkimyksenä hallita omaa mieltään paremmin ja kehittää itseään ihmisenä. Kertojat tulivat tietoisemmiksi toimistaan ja pyrkivät kehittämään aiempaa positiivisemman asenteen kanssaihmisiä ja vaikeita tilanteita kohtaan. Jooga auttoi rentoutumaan sekä kehon että mielen tasolla ja jaksamaan paremmin työelämässä. Toisaalta muutamat kokivat, että joogan oli liittynyt myös kilpailua ja pettymyksiä.
Kertojat toivat esiin myös, että joko jo ennen harrastusta tai joogan harrastamisen myötä he alkoivat kiinnostua myös syvemmin henkisyydestä. Joogan ohjaaminen koettiin muun muassa keinona jakaa hyvää harrastusta muille tai syventää omaa harrastusta ohjaamisen myötä. Ohjaamiseen oli etenkin alkuaikoina liittynyt myös paljon epävarmuutta ja arkuutta. Joogan vaikutus kertojien elämäntarinoihin oli hyvin moniulotteinen ja useiden kohdalla siihen liittyi nopea tai vähittäinen elämänmuutos. Useat kertojat omaksuivat uudenlaisia arvoja ja elämäntapoja.
Jooga tarjoaa mahdollisuuden länsimaissa uudenlaiseen, kokonaisvaltaiseen itsensä kehittämiseen. Tämä johtuu ennen kaikkea joogan tavasta huomioida ihminen kokonaisuutena, jossa keho ja mieli ovat yhtä tärkeitä. Jooga tuntuu vastaavan hyvin länsimaisen ihmisen tarpeeseen huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, kokea hiljaisuutta, kiireettömyyttä ja lisätä elämänhallintaa. Sen myötä voi löytää elämälleen uutta merkitystä ja hengellistäkin ulottuvuutta.
Asiasanat: jooga, itsekasvatus, elämänmuutos, elämänhallinta ja narratiivisuus
Aineistona tutkimuksessani ovat kahdeksan joogan ohjaajan vapaasti kerrotut tarinat, jotka keräsin haastattelemalla. Muodostin kustakin tarinasta lyhyen ydintarinan sekä jaottelin tarinoissa esiin tulevat keskeiset joogan ulottuvuudet kolmen pääteeman alle. Teemat ovat 1) terveyttä joogasta, 2) sisäinen muutos ja 3) yhteisötaso. Analysoin aineistoa sekä teemoittelun että narratiivisen lähestymistavan kautta. Narratiivisen tarkastelun lähtökohtana käytin Vilma Hännisen tarinallisen kiertokulun teoriaa. Nostin kertomuksista esiin etenkin kertojien sisäisen tarinan ja elävän elämän draaman tasoja.
Jooga merkitsi useille kertojille parempaa terveydentilaa, mikä ilmeni vaivojen ennalta ehkäisynä ja hoitamisena joogan avulla. Jooga vaikutti hyvinvointiin myös lisääntyneenä muuna liikuntana. Joogan harrastajat uskoivat itse voivansa vaikuttaa terveydentilaansa, mikä lisäsi heidän elämänhallintaansa.
Lisäksi joogan harrastaminen pidempään sai kertojissa aikaan sisäistä muutosta. Tämä ilmeni etenkin pyrkimyksenä hallita omaa mieltään paremmin ja kehittää itseään ihmisenä. Kertojat tulivat tietoisemmiksi toimistaan ja pyrkivät kehittämään aiempaa positiivisemman asenteen kanssaihmisiä ja vaikeita tilanteita kohtaan. Jooga auttoi rentoutumaan sekä kehon että mielen tasolla ja jaksamaan paremmin työelämässä. Toisaalta muutamat kokivat, että joogan oli liittynyt myös kilpailua ja pettymyksiä.
Kertojat toivat esiin myös, että joko jo ennen harrastusta tai joogan harrastamisen myötä he alkoivat kiinnostua myös syvemmin henkisyydestä. Joogan ohjaaminen koettiin muun muassa keinona jakaa hyvää harrastusta muille tai syventää omaa harrastusta ohjaamisen myötä. Ohjaamiseen oli etenkin alkuaikoina liittynyt myös paljon epävarmuutta ja arkuutta. Joogan vaikutus kertojien elämäntarinoihin oli hyvin moniulotteinen ja useiden kohdalla siihen liittyi nopea tai vähittäinen elämänmuutos. Useat kertojat omaksuivat uudenlaisia arvoja ja elämäntapoja.
Jooga tarjoaa mahdollisuuden länsimaissa uudenlaiseen, kokonaisvaltaiseen itsensä kehittämiseen. Tämä johtuu ennen kaikkea joogan tavasta huomioida ihminen kokonaisuutena, jossa keho ja mieli ovat yhtä tärkeitä. Jooga tuntuu vastaavan hyvin länsimaisen ihmisen tarpeeseen huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, kokea hiljaisuutta, kiireettömyyttä ja lisätä elämänhallintaa. Sen myötä voi löytää elämälleen uutta merkitystä ja hengellistäkin ulottuvuutta.
Asiasanat: jooga, itsekasvatus, elämänmuutos, elämänhallinta ja narratiivisuus