Farliga förbrytare och tystlåtna offer. Framställning av invandrare i svenskspråkig dagspress

Abstract

Pro gradu -tutkielmani käsittelee etnisten vähemmistöjen esittämistä ruotsinkielisessä sanomalehdistössä. Tutkimusaineisto koostuu 80 lehtiartikkelista, jotka on julkaistu ruotsalaisessa Dagens Nyheterissä ja suomenruotsalaisessa Hufvudstadsbladetissa huhtikuussa 2006. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, löytyykö lehtiartikkelien teksteistä maahanmuuttajia toiseuttavia ja diskriminoivia piirteitä ja millä keinoin tekstit niitä mahdollisesti luovat.

Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytän Norman Faircloughn (1992) kriittisen diskurssianalyysin analyysikehikkoa, jonka mukaan viestintätilanne voidaan jakaa kolmeen eri ulottuvuuteen: tekstiin, diskurssikäytäntöön ja sosiokulttuuriseen käytäntöön. Näistä ulottuvuuksista keskityn analysoimaan erityisesti tekstin tasoa. Tutkimusmenetelminä sovellan määrällistä sisällönanalyysia ja laadullista tekstianalyysia. Määrällisen sisällönanalyysin avulla selvitän, 1) millaisten juttutyyppien ja aiheiden yhteydessä etnisiä vähemmistöjä lehdistössä käsitellään, 2) mitä vähemmistöryhmiä teksteissä mainitaan sekä 3) missä määrin vähemmistöjen edustajat pääsevät itse ääneen. Tekstianalyysissa tutkin niitä lingvistisiä piirteitä, joilla lehtiteksteissä luodaan toiseuttavaa ja syrjivää kuvaa maahanmuuttajista. Analyysissa selvitän, millaisia nimityksiä maahanmuuttajista käytetään, mitä toiminnan tyyppejä verbeillä ilmaistaan ja mihin semanttisiin rooleihin maahanmuuttajat teksteissä asemoidaan.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että etniset vähemmistöt liitetään lehtiteksteissä enimmäkseen yhteiskunnassa vallitseviin ongelmiin. Sekä Dagens Nyheterin että Hufvudstadsbladetin uutisvälitystä hallitsevat rikokset, pakolaispolitiikka ja turvapaikanhakijoiden karkotustapaukset. Dagens Nyheterissä käsitellään lisäksi maahanmuuttajien kohtaamaa rasismia ja syrjintää. Maahanmuuttajat pääsevät itse ääneen lähinnä urheilua ja omia kulttuurisia piirteitään käsittelevissä artikkeleissa. Useimmin toistuvien aiheiden keskeisimpiä puhujia ovat viranomaiset. Lingvistisen analyysin perusteella maahanmuuttajat määritellään teksteissä ensisijaisesti ulkomaalaistaustaisiksi – ei-ruotsalaisiksi ja ei-suomalaisiksi. Toiminnan tyyppien ja osallistujaroolien tarkastelu puolestaan osoittaa, että maahanmuuttajat esitetään useimmiten objekteina, joihin valtaväestön edustajien tekeminen kohdistuu. Aktiivisina tekijöinä maahanmuuttajat esitetään enimmäkseen silloin, kun kyseessä on rikollinen tai muu pahantekijä.

Avainsanat: etniset vähemmistöt, toiseus, sanomalehdet, kriittinen diskurssianalyysi, sisällönanalyysi