Zur Fehleranalyse. Eine empirische Untersuchung von Wortstellungs- und Verbrektionsfehlern in deutschen Aufsätzen finnischer Gymnasiasten

Abstract

Tutkielmani käsittelee virheanalyysiä ja lukio-opiskelijoiden tekemiä virheitä ainekirjoituksessa. Virheanalyysistä on tullut osa vieraan kielen opetusta, ja virheiden tutkimisesta on hyötyä niin opettajille kuin oppilaillekin. Aloitan työni teoreettisen osan kontrastiivisen analyysin ja virhe-analyysin esittelyllä. Teoriaosassa käsittelen myös virheanalyysin tutkimuskohdetta, välikieltä (interlanguage) sekä kielenoppimista. Alan kirjallisuudessa ei ole yhtä yhtenäistä määritelmää virheelle, joten otan esille muutamia eri määritelmiä. Seuraavaksi tutustutan lukijan virheanalyysin toteuttamiseen ja sen eri vaiheisiin. Koska yksi työni tavoitteista on virheiden syiden pohtiminen, esittelen teoriaosassa mahdollisia virheiden taustalla olevia syitä.

Koska työni empiirinen osa koostuu lukio-opiskelijoiden tekemien sanajärjestys- ja verbirektiovirheiden analysoinnista, käsittelen ennen empiiriseen osaan siirtymistä sekä sanajärjestyksen että rektion eroavaisuuksia suomen ja saksan välillä. Koska suomen kielen sanajärjestystä pidetään vapaana eikä verbillä ole niin kiinteää paikkaa lauseessa kuin saksassa, voi odottaa, että sanajärjestysvirheiden taustalla olisi usein opiskelijoiden äidinkieli. Saksa ja suomi eroavat toisistaan myös rektion osalta. Saksan sijamuodoilla ei ole yhdenmukaisia vastineita suomessa, mikä saattaa aiheuttaa ongelmia kielenoppijoille ja näin ollen myös virheitä.

Materiaalina toimii 11 kirjoitelmaa, jotka lukion ensimmäisen vuoden A-saksan opiskelijat kirjoittivat. Tutkimuksen tarkoituksena on pohtia, mistä virheet johtuvat ja esitellä mahdollisia syitä. Syiden selvittäminen on hankalaa, koska ei voi olla varma, mitä oppilas on kirjoittaessaan ajatellut. Varmuudella ei voidakaan todeta, mikä virheeseen on johtanut, ja tässä tutkimuksessa esitetyt syyt ovatkin vain minun omia oletuksiani ja päätelmiäni.

Tutkimus osoittaa, että suurin osa virheistä johtuu äidinkielen vaikutuksesta. Myös opeteltava kieli näyttää johtaneen osaan virheistä, samoin muut vieraat kielet kuten englanti ja ruotsi. Ennen työni loppusanoja esittelen vielä lyhyesti, kuinka paljon virheitä aineissa yhteensä oli ja miten virheet olivat jakautuneet kielen eri tasoille.

Asiasanat: virheanalyysi, interlanguage, sanajärjestys, valenssi, rektio