Hoitotyön opettajien tieteellisen tiedon käyttö ammattikorkeakouluissa
SIMONEN, MARIA (2008)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
SIMONEN, MARIA
2008
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-15Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ammattikorkeakouluissa toimivien hoitotyön opettajien tieteellisen tiedon käyttöä. Tutkimuksessa selvitettiin hoitotyön opettajien näkemyksiä mahdollisuuksistaan tieteellisen tiedon käyttöön sekä heidän aktiivisuuttaan ja kriittisyyttään tieteellisen tiedon käytössä. Lisäksi tarkasteltiin hoitotyön opettajien tieteellisen tiedon käyttöön yhteydessä olevia taustatekijöitä.
Tutkimusaineisto kerättiin 23 suomalaisesta terveysalan ammattikorkeakoulusta hoitotyön opettajilta (n=342). Tutkimuksen kohteena oli koko perusjoukko, ja vastausprosentti oli 67 %. Aineistonkeruumenetelmänä oli kysely. Aineisto kerättiin Tieteellisen tiedon käyttö opetuksessa –mittarilla. Aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS–ohjelmalla. Tuloksia tarkasteltiin frekvenssi- ja prosenttijakaumien avulla. Tilastollisina menetelminä käytettiin ei-parametrisiä testejä (Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin, Mann-Whitneyn U-testi ja Kruskall-Wallisin testi).
Tutkimus osoitti, että hoitotyön opettajista 90 % arvioi omaavansa hyvät valmiudet tutkimustiedon hyödyntämiseen opetuksessa. Oppilaitoksen kirjastopalvelut tukivat lähes kaikkien opettajien tieteellisen tiedon käyttöä paljon. Opettajat lukivat eniten oman opetusalan väitöskirjoja ja kotimaisia tieteellisiä lehtiä. Opettajista kaksikolmasosaa käytti paljon kotimaisia ja ulkomaisia tieteellisiä tietokantoja. Opettajat arvioivat käyttävänsä eniten opetuksessa hoitotieteellistä tietoa muiden tieteenalojen tietoon verrattuna. Opetuksen tietolähteinä käytettiin eniten tutkimustuloksia ja hoitotyön arvoja ja etiikkaa. Opettajat käyttivät eniten tutkimustiedon valintaperusteena tutkimuksen aihetta, tuloksia ja luotettavuutta. Opettajista 88 % arvioi päivittävänsä opetusta paljon uusimman tutkimustiedon avulla. Kaksikolmasosaa opettajista kyseenalaisti hoitotyön käytäntöjä tutkimustiedon avulla ja osallistui hoitotyön kehittämiseen ohjaamalla opiskelijoita kehittämisprojekteihin. Opettajien tieteellisen tiedon käyttöön olivat merkitsevästi yhteydessä opettajan koulutus, ammattitutkinto, ikä, työkokemus opettajan työssä, virkanimike, osallistuminen täydennyskoulutukseen, tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja julkaisutoimintaan.
Tutkimus tuotti uutta tietoa hoitotyön opettajien tieteellisen tiedon käytöstä ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä hoitotyön opettajien koulutusta ja täydennyskoulutusta sekä heidän työtään ammattikorkeakouluissa.
Asiasanat: hoitotyön/terveysalan opettaja, ammattikorkeakoulu, tieteellisen/tutkitun tiedon käyttö, hoitotyön opetus
Tutkimusaineisto kerättiin 23 suomalaisesta terveysalan ammattikorkeakoulusta hoitotyön opettajilta (n=342). Tutkimuksen kohteena oli koko perusjoukko, ja vastausprosentti oli 67 %. Aineistonkeruumenetelmänä oli kysely. Aineisto kerättiin Tieteellisen tiedon käyttö opetuksessa –mittarilla. Aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS–ohjelmalla. Tuloksia tarkasteltiin frekvenssi- ja prosenttijakaumien avulla. Tilastollisina menetelminä käytettiin ei-parametrisiä testejä (Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin, Mann-Whitneyn U-testi ja Kruskall-Wallisin testi).
Tutkimus osoitti, että hoitotyön opettajista 90 % arvioi omaavansa hyvät valmiudet tutkimustiedon hyödyntämiseen opetuksessa. Oppilaitoksen kirjastopalvelut tukivat lähes kaikkien opettajien tieteellisen tiedon käyttöä paljon. Opettajat lukivat eniten oman opetusalan väitöskirjoja ja kotimaisia tieteellisiä lehtiä. Opettajista kaksikolmasosaa käytti paljon kotimaisia ja ulkomaisia tieteellisiä tietokantoja. Opettajat arvioivat käyttävänsä eniten opetuksessa hoitotieteellistä tietoa muiden tieteenalojen tietoon verrattuna. Opetuksen tietolähteinä käytettiin eniten tutkimustuloksia ja hoitotyön arvoja ja etiikkaa. Opettajat käyttivät eniten tutkimustiedon valintaperusteena tutkimuksen aihetta, tuloksia ja luotettavuutta. Opettajista 88 % arvioi päivittävänsä opetusta paljon uusimman tutkimustiedon avulla. Kaksikolmasosaa opettajista kyseenalaisti hoitotyön käytäntöjä tutkimustiedon avulla ja osallistui hoitotyön kehittämiseen ohjaamalla opiskelijoita kehittämisprojekteihin. Opettajien tieteellisen tiedon käyttöön olivat merkitsevästi yhteydessä opettajan koulutus, ammattitutkinto, ikä, työkokemus opettajan työssä, virkanimike, osallistuminen täydennyskoulutukseen, tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja julkaisutoimintaan.
Tutkimus tuotti uutta tietoa hoitotyön opettajien tieteellisen tiedon käytöstä ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä hoitotyön opettajien koulutusta ja täydennyskoulutusta sekä heidän työtään ammattikorkeakouluissa.
Asiasanat: hoitotyön/terveysalan opettaja, ammattikorkeakoulu, tieteellisen/tutkitun tiedon käyttö, hoitotyön opetus