Lastenhoidon monet ulottuvuudet : vertaileva tutkimus Suomen ja Ison-Britannian päivähoitojärjestelmien kehityksestä ja nykytilasta
Salokannel, Merja; Suoniemi, Pauliina (2008)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Salokannel, Merja
Suoniemi, Pauliina
2008
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-21Tiivistelmä
Pro gradu – tutkielmassamme vertaillaan brittiläistä ja suomalaista lasten hoidon järjestämistä eri aikakausina. Hyvinvointivaltion kehityksen tarkastelulla on myös tutkimuksessamme keskeinen osuus. Aineistona käytämme jo olemassa olevaa tutkimusta ja kirjallisuutta.
Tutkimusongelmana on selvittää, miten Suomen ja Ison-Britannian lasten päivähoitojärjestelmät ovat eri aikakausina eronneet toisistaan. Sidomme päivähoitojärjestelyjen tarkastelun yleiseen hyvinvointivaltiolliseen kehitykseen. Päivähoitojärjestelyjen ja hyvinvointivaltiokehityksen historiallisella tarkastelulla on tutkimuksessamme suuri osuus. Tämä tekee nykytilanteen paremmin ymmärrettäväksi. Toiseksi selvitämme millainen päivähoitojärjestelmien nykytila on tällä hetkellä. Tarkastelemme sitä, millaisia päivähoitopalveluja on tarjolla ja kuka niihin on oikeutettu. Lisäksi selvitämme päivähoitopalveluiden rahoitusta. Yhtenä teemana tutkimuksessamme on kuvata myös lastenhoitoon keskeisesti liittyvät perhepoliittiset etuudet (äitiys- isyys- ja vanhempainlomaetuudet). Perhepoliittisten etuuksien taso ja laajuus selittävät osaltaan sitä, kauanko lasta hoidetaan kotona vanhempien toimesta. Perhepoliittisten etuuksien taso ja laajuus kuvastavat myös lapsiperheiden ja lastenhoidon arvostusta yhteiskunnallisella tasolla.
Tutkimuksemme nojautuu vertailevan hyvinvointivaltiotutkimuksen metodeihin. Teoreettisena viitekehyksenä käytämme hyvinvointivaltioregiimejä ja erilaisia perhe- ja perhepolitiikanmalleja. Olemme valinneet niistä tämän tutkimuksen kannalta keskeisimmät.
Mielenkiintoisen ja ajankohtaisen asetelman tutkimukseen tekee se, että Suomi ja Iso-Britannia ovat olleet käytännössä ääripäät lasten päivähoidon järjestämisessä. Suomessa julkinen valta on kantanut 1970-luvulta alkaen päävastuun lasten päivähoidon järjestelyistä. Isossa-Britanniassa vastaavasti lasten hoidon järjestelyt on nähty perheen yksityiseksi asiaksi, johon ei valtion tule puuttua normaalitilanteessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Isossa-Britanniassa päivähoidon kehittäminen on noussut yhdeksi keskeiseksi osaksi talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Lasten päivähoito ymmärretään sosiaaliseksi investoinniksi, jonka avulla on mahdollista vähentää lapsiköyhyyttä. Yhä enemmän pienten lasten äitejä halutaan töihin. Perhemallit ovat suuren muutoksen alla. Suomessa vastaavasti kotona hoidettavien lasten määrä on kasvanut viime vuosina. Syynä tähän on esitetty äitien mahdollisuutta hoitaa alle kolmevuotiasta lasta kotona kotihoidon tuella. Ison eron Suomen ja Ison-Britannian välille tekee suomalainen subjektiivinen päivähoito-oikeus. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden purkaminen on aina välillä esillä suomalaisessa poliittisessa keskustelussa. Erityistä Suomessa on se, että mikäli julkista päivähoitopalvelua ei käytä, on tiettyjen ehtojen vallitessa mahdollisuus saada päivähoitopalvelun sijaan rahaa (lasten kotihoidon tuki). Kotihoidontuki tarjoaa vanhemmille vaihtoehdon lasten hoidon järjestelyissä.
Avainsanat: Iso-Britannia, Suomi, lasten päivähoito, child daycare, perhepoliittiset etuudet vertaileva hyvinvointivaltiotutkimus, hyvinvointivaltiomallit, perhemallit.
Tutkimusongelmana on selvittää, miten Suomen ja Ison-Britannian lasten päivähoitojärjestelmät ovat eri aikakausina eronneet toisistaan. Sidomme päivähoitojärjestelyjen tarkastelun yleiseen hyvinvointivaltiolliseen kehitykseen. Päivähoitojärjestelyjen ja hyvinvointivaltiokehityksen historiallisella tarkastelulla on tutkimuksessamme suuri osuus. Tämä tekee nykytilanteen paremmin ymmärrettäväksi. Toiseksi selvitämme millainen päivähoitojärjestelmien nykytila on tällä hetkellä. Tarkastelemme sitä, millaisia päivähoitopalveluja on tarjolla ja kuka niihin on oikeutettu. Lisäksi selvitämme päivähoitopalveluiden rahoitusta. Yhtenä teemana tutkimuksessamme on kuvata myös lastenhoitoon keskeisesti liittyvät perhepoliittiset etuudet (äitiys- isyys- ja vanhempainlomaetuudet). Perhepoliittisten etuuksien taso ja laajuus selittävät osaltaan sitä, kauanko lasta hoidetaan kotona vanhempien toimesta. Perhepoliittisten etuuksien taso ja laajuus kuvastavat myös lapsiperheiden ja lastenhoidon arvostusta yhteiskunnallisella tasolla.
Tutkimuksemme nojautuu vertailevan hyvinvointivaltiotutkimuksen metodeihin. Teoreettisena viitekehyksenä käytämme hyvinvointivaltioregiimejä ja erilaisia perhe- ja perhepolitiikanmalleja. Olemme valinneet niistä tämän tutkimuksen kannalta keskeisimmät.
Mielenkiintoisen ja ajankohtaisen asetelman tutkimukseen tekee se, että Suomi ja Iso-Britannia ovat olleet käytännössä ääripäät lasten päivähoidon järjestämisessä. Suomessa julkinen valta on kantanut 1970-luvulta alkaen päävastuun lasten päivähoidon järjestelyistä. Isossa-Britanniassa vastaavasti lasten hoidon järjestelyt on nähty perheen yksityiseksi asiaksi, johon ei valtion tule puuttua normaalitilanteessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Isossa-Britanniassa päivähoidon kehittäminen on noussut yhdeksi keskeiseksi osaksi talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Lasten päivähoito ymmärretään sosiaaliseksi investoinniksi, jonka avulla on mahdollista vähentää lapsiköyhyyttä. Yhä enemmän pienten lasten äitejä halutaan töihin. Perhemallit ovat suuren muutoksen alla. Suomessa vastaavasti kotona hoidettavien lasten määrä on kasvanut viime vuosina. Syynä tähän on esitetty äitien mahdollisuutta hoitaa alle kolmevuotiasta lasta kotona kotihoidon tuella. Ison eron Suomen ja Ison-Britannian välille tekee suomalainen subjektiivinen päivähoito-oikeus. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden purkaminen on aina välillä esillä suomalaisessa poliittisessa keskustelussa. Erityistä Suomessa on se, että mikäli julkista päivähoitopalvelua ei käytä, on tiettyjen ehtojen vallitessa mahdollisuus saada päivähoitopalvelun sijaan rahaa (lasten kotihoidon tuki). Kotihoidontuki tarjoaa vanhemmille vaihtoehdon lasten hoidon järjestelyissä.
Avainsanat: Iso-Britannia, Suomi, lasten päivähoito, child daycare, perhepoliittiset etuudet vertaileva hyvinvointivaltiotutkimus, hyvinvointivaltiomallit, perhemallit.