Oikeudet keksintöön työsuhdekeksintölain ja korkeakoulukeksintölain mukaan
PEITSAARI, TEEMU (2008)
2008
Yritysjuridiikka - Business Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18261
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18261
Tiivistelmä
Keksintö saattaa olla arvokas keksijälle ja hänen työnantajalleen. Työoikeudellisten periaatteiden mukaan työn tulos kuuluu työnantajalle. Patenttioikeudellisen periaatteen mukaan keksijällä on oikeus keksintöönsä. Oikeuksia työntekijän tekemään keksintöön säädellään työsuhdekeksintölailla ja korkeakoulukeksintölailla.
Työsuhdekeksintölaki astui voimaan 1968 vuoden alusta. Työsuhdekeksintölain soveltamisalaan on vanhastaan kuulunut niin sanottu tutkijapoikkeus. Tutkijapoikkeuksella on rajoitettu työsuhdekeksintölain soveltamista korkeakouluissa tutkimusta tekevään henkilöstöön. Korkeakoulukeksintölaki astui voimaan vuoden 2007 alusta. Korkeakoulukeksintölain soveltamisalaan säädettiin kuulumaan tutkijapoikkeuksen soveltamisalaan kuuluvat henkilöt. Korkeakoulukeksintölain säätämisen myötä työnantajalla saattaa olla oikeus keksintöihin, joihin työsuhdekeksintölain sääntely ei aikaisemmin ulottunut.
Työsuhdekeksintölain ja korkeakoulukeksintölain soveltamisaloihin kuuluva keksintö määritellään patenttilain kautta. Keksinnön on oltava patentoitavissa. Patentoimista ei kuitenkaan edellytetä, jotta kyseessä olisi tutkimuskohteeseen kuuluva keksintö. Työsuhdekeksintöä tai korkeakoulukeksintöä voidaan hyödyntää ja suojata patentoinnin lisäksi myös lukuisilla muilla tavoilla.
Oikeudet keksintöön syntyvät eri perusteilla työsuhdekeksintölaissa ja korkeakoulukeksintölaissa. Työsuhdekeksintölaissa työnantajan tosiasiallinen toiminta ja työtekijän kokemukset, jotka tämä on hankkinut työnantajan palveluksessa, määrittävät, kuinka laajat oikeudet työnantaja voi keksintöön saada. Työnantajaan samaistetaan konserniyhtiöt. Korkeakoulukeksintölain mukaisien oikeuksien kannalta keskeisintä on, millaisessa tutkimuksessa keksintö on syntynyt. Korkeakoulun on pyrittävä keksinnön tarkoituksenmukaiseen hyödyntämiseen.
Työsuhdekeksintölaki astui voimaan 1968 vuoden alusta. Työsuhdekeksintölain soveltamisalaan on vanhastaan kuulunut niin sanottu tutkijapoikkeus. Tutkijapoikkeuksella on rajoitettu työsuhdekeksintölain soveltamista korkeakouluissa tutkimusta tekevään henkilöstöön. Korkeakoulukeksintölaki astui voimaan vuoden 2007 alusta. Korkeakoulukeksintölain soveltamisalaan säädettiin kuulumaan tutkijapoikkeuksen soveltamisalaan kuuluvat henkilöt. Korkeakoulukeksintölain säätämisen myötä työnantajalla saattaa olla oikeus keksintöihin, joihin työsuhdekeksintölain sääntely ei aikaisemmin ulottunut.
Työsuhdekeksintölain ja korkeakoulukeksintölain soveltamisaloihin kuuluva keksintö määritellään patenttilain kautta. Keksinnön on oltava patentoitavissa. Patentoimista ei kuitenkaan edellytetä, jotta kyseessä olisi tutkimuskohteeseen kuuluva keksintö. Työsuhdekeksintöä tai korkeakoulukeksintöä voidaan hyödyntää ja suojata patentoinnin lisäksi myös lukuisilla muilla tavoilla.
Oikeudet keksintöön syntyvät eri perusteilla työsuhdekeksintölaissa ja korkeakoulukeksintölaissa. Työsuhdekeksintölaissa työnantajan tosiasiallinen toiminta ja työtekijän kokemukset, jotka tämä on hankkinut työnantajan palveluksessa, määrittävät, kuinka laajat oikeudet työnantaja voi keksintöön saada. Työnantajaan samaistetaan konserniyhtiöt. Korkeakoulukeksintölain mukaisien oikeuksien kannalta keskeisintä on, millaisessa tutkimuksessa keksintö on syntynyt. Korkeakoulun on pyrittävä keksinnön tarkoituksenmukaiseen hyödyntämiseen.