Suomen Pankin valvonta

Abstract

Tutkielman tehtävänä on vastata kysymyksiin, miten Suomen Pankkia valvotaan ja miten valvonta on muuttunut, sen jälkeen kun Suomi liittyi Euroopan unionin talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen ja otti yhtenäisvaluutta euron käyttöön. Tutkielmassa selvitetään myös Suomen Pankin asemaa ja tehtäviä, miten ne ovat muuttuneet Euroopan keskuspankin perustamisen jälkeen ja mitkä ovat unionin laajenemisen vaikutukset Suomen Pankin asemaan ja tehtäviin. Tämän tutkielman tehtävänä on myös selvittää, miten Euroopan perustuslaki eli perustuslaillinen sopimus olisi vaikuttanut Euroopan keskuspankin asemaan, ja samalla Suomen Pankin asemaan, mikäli se olisi hyväksytty.

Tutkielmassa käsitellään lisäksi Suomen Pankin ajankohtaisia tapahtumia ja keskustelua pankin tapahtumista. Tutkielmassa käsitellään laajasti Euroopan unionin laajentumisen vaikutuksia Suomen Pankin asemaan osana Euroopan keskuspankkia. Vuoden 2008 alussa 15 jäsenvaltiota oli ottanut yhtenäisvaluutan käyttöön. Sitten kun seuraava jäsenvaltio ottaa käyttöön yhtenäisvaluutta euron, otetaan samalla käyttöön Euroopan keskuspankin neuvostossa äänioikeuksien vuorottelujärjestelmä. Tästä muutoksesta sovittiin vuonna 2004, jolloin jäsenvaltioiden hallitukset ratifioivat muutoksen perustamissopimuksen 10.2 artiklaan. Tämä muutos tulee olemaan kansallisen keskuspankin vaikutusmahdollisuuksien osalta yksi merkittävimmistä muutoksista Euroopan keskuspankissa sen olemassaolon aikana.

Tutkielmassa on selvitetty laajasti myös Euroopan keskuspankin asemaa, tehtäviä ja valvontaa Euroopan keskuspankkia ja Euroopan keskuspankkijärjestelmää käsittelevässä osiossa. Suomen Pankin asemaa on verrattu myös Ruotsin keskuspankin asemaan. Tutkimuksessa on esitelty myös Ruotsin keskuspankin asemaa, organisaatiota ja tehtäviä. Lisäksi on pohdittu syitä, miksei Ruotsi ole vielä siirtynyt Euroopan talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen ja ottanut euroa käyttöön.

Tässä oikeusdogmaattisessa tutkimuksessa on tutkimusmenetelmänä käytetty pääasiassa institutionaalista oikeusvertailua, jolla on pyritty selvittämään Suomen Pankin asemassa ja valvonnassa tapahtuneita muutoksia. Vertailu tapahtuu selvittämällä lainsäädännössä tapahtuneita ja suunnitteilla olleita muutoksia. Aihe on viimeaikoina ollut poliittisesti keskustelua herättävä, esimerkiksi tasavallan presidentin oikeus nimittää Suomen Pankin johtokunnan jäsenet on ollut poliittisesti arka. Tästä johtuen tutkimuksessa asioita on tarkasteltu myös oikeuspoliittisista näkökulmista. Tutkimusongelmiin pyritään vastaamaan oikeuslähteitä analysoimalla. Tärkeitä lähteitä ovat olleet myös Euroopan keskuspankin tuottamat lausunnot ja julkaisut. Suomen Pankin asemaa on tarkasteltu myös vertailemalla sitä Ruotsin keskuspankin (Sveriges Riksbank) oikeudelliseen asemaan.