Teknisen viestijän työhyvinvointi
KYTÖLÄ, HANNA (2008)
2008
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18224
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18224
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millainen teknisen viestijän työhyvinvointi Suomessa on ja millaisista asioista se koostuu. Tavoitteena on myös tarkastella sitä, onko työhyvinvoinnissa eroja sen mukaan, työskentelevätkö tekniset viestijät tuotekehitysorganisaatiossa vai teknisen viestinnän palveluita tuottavassa yrityksessä. Työelämän muutosten myötä työhyvinvointiin liittyvät seikat ovat tulleet entistä tärkeämmiksi, etenkin teknisen viestinnän kaltaisen tietotyön kohdalla.
Tutkielman teoriaosassa esitellään ensiksi teknistä viestintää tietotyönä, käydään läpi teknisen viestijän profiilia ja kuvaillaan teknisen viestijän työtä erilaisissa työympäristöissä. Tämän jälkeen käydään läpi työhyvinvointiin vaikuttavia erilaisia seikkoja, erityisesti teknisen viestinnän ja tietotyön näkökulmasta. Teoriaosassa käsitellään myös työhyvinvoinnin erilaisia vaikutuksia yksilö- ja yritystasolla ja luodaan silmäys työhyvinvointia koskettaviin lakeihin.
Tutkimusaineisto kerättiin verkkomuotoisella kyselylomakkeella, joka lähetettiin Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen sähköpostilistalle. Kyselyssä oli 48 kysymystä, jotka olivat jaoteltuina taustatietokysymyksiin, työhyvinvoinnin eri osa-alueita käsitteleviin monivalintakysymyksiin sekä neljään avoimeen kysymykseen, joissa kysyttiin vastaajan omaa arviota omasta työhyvinvoinnistaan ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Kyselyyn vastasi 112 informanttia.
Vastausten perusteella näyttää siltä, että teknisten viestijöiden työhyvinvointi on kohtalaisen hyvä. Erityisesti työyhteisöön ollaan tyytyväisiä. Toisaalta johtamisessa koetaan olevan puutteita, mitkä tuovat mukanaan työhyvinvointia huonontavia tekijöitä. Muita tyytymättömyyden aiheita ovat ammatin saama arvostus sekä palkkaus. Tuotekehitysorganisaatioissa ja palveluyrityksissä työskentelevien työhyvinvoinnissa oli havaittavissa jonkinasteisia eroja, pääsääntöisesti siihen suuntaan, että tuotekehitysorganisaatiossa työskentelevät kokivat työhyvinvointinsa paremmaksi kuin palveluyrityksessä työskentelevät. Tämän tuloksen vahvistaminen vaatii kuitenkin jatkotutkimuksia.
Avainsanat: tekninen viestintä, tekninen viestijä, työhyvinvointi
Tutkielman teoriaosassa esitellään ensiksi teknistä viestintää tietotyönä, käydään läpi teknisen viestijän profiilia ja kuvaillaan teknisen viestijän työtä erilaisissa työympäristöissä. Tämän jälkeen käydään läpi työhyvinvointiin vaikuttavia erilaisia seikkoja, erityisesti teknisen viestinnän ja tietotyön näkökulmasta. Teoriaosassa käsitellään myös työhyvinvoinnin erilaisia vaikutuksia yksilö- ja yritystasolla ja luodaan silmäys työhyvinvointia koskettaviin lakeihin.
Tutkimusaineisto kerättiin verkkomuotoisella kyselylomakkeella, joka lähetettiin Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen sähköpostilistalle. Kyselyssä oli 48 kysymystä, jotka olivat jaoteltuina taustatietokysymyksiin, työhyvinvoinnin eri osa-alueita käsitteleviin monivalintakysymyksiin sekä neljään avoimeen kysymykseen, joissa kysyttiin vastaajan omaa arviota omasta työhyvinvoinnistaan ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Kyselyyn vastasi 112 informanttia.
Vastausten perusteella näyttää siltä, että teknisten viestijöiden työhyvinvointi on kohtalaisen hyvä. Erityisesti työyhteisöön ollaan tyytyväisiä. Toisaalta johtamisessa koetaan olevan puutteita, mitkä tuovat mukanaan työhyvinvointia huonontavia tekijöitä. Muita tyytymättömyyden aiheita ovat ammatin saama arvostus sekä palkkaus. Tuotekehitysorganisaatioissa ja palveluyrityksissä työskentelevien työhyvinvoinnissa oli havaittavissa jonkinasteisia eroja, pääsääntöisesti siihen suuntaan, että tuotekehitysorganisaatiossa työskentelevät kokivat työhyvinvointinsa paremmaksi kuin palveluyrityksessä työskentelevät. Tämän tuloksen vahvistaminen vaatii kuitenkin jatkotutkimuksia.
Avainsanat: tekninen viestintä, tekninen viestijä, työhyvinvointi