KANSAINVÄLISTEN TILINPÄÄTÖSSTANDARDIEN SUHDE VEROTUKSEN POISTOJÄRJESTELMÄÄN
KESKINEN, AINO (2008)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KESKINEN, AINO
2008
Vero-oikeus - Tax Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-21Tiivistelmä
Tutkielman aihe on kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS/IFRS) suhde verotuksen poistojärjestelmään. Euroopan parlamentin ja neuvoston antaman ns. IAS-asetuksen ((EY) N:o 1606/2002) mukaan kaikkien yhteisön alueella julkisesti noteerattujen yhtiöiden on laadittava konsernitilinpäätöksensä IFRS-standardien mukaisesti vuoden 2005 alusta lukien. Lisäksi Suomen kirjanpitolaki edellyttää sellaisten noteerattujen yhtiöiden, joiden ei tarvitse laatia konsernitilinpäätöstä, laativan erillistilinpäätöksensä kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti.
Suurimmat ongelmat IFRS-tilinpäätöksen käyttöönotossa ilmenevät verotuksessa, koska IFRS-standardeja ei ole sovitettu yhteen minkään maan verolainsäädännön kanssa. Poistojärjestelmän näkökulmasta ongelmallisin on EVL 54 §:n vaatimus poistojen kirjanpitosidonnaisuudesta. IFRS-standardit eivät mahdollista poistoeron esittämistä tilinpäätöksessä vaan jaksotuseroista on kirjattava laskennallinen verovelka tai
-saatava. Tutkielman tarkoituksena on selvittää miten kansainväliset tilinpäätösstandardit vaikuttavat verotuksen poistojärjestelmään ja miten standardien verosopeutus poistojen näkökulmasta tulisi tehdä.
Tutkimusmenetelmänä on pääasiallisesti oikeuspoliittinen tutkimusmetodi. Oikeuspoliittisen tutkimusmetodin lisäksi käytetään sekä oikeusdogmaattista että oikeusvertailevaa tutkimusmenetelmää. Oikeusvertailun kohteena on Ruotsin ja Ison-Britannian poistoja koskeva sääntely sekä IFRS-standardien implementointi. Tutkielman tärkeimmät lähteet ovat IFRS-standardit, poistoja koskeva sääntely Suomessa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa sekä aiheesta kirjoitetut artikkelit ja esitelmät.
Poistojärjestelmän kehittämisessä tulisi kiinnittää huomiota muun muassa hyvän vero-järjestelmän ominaisuuksiin, järjestelmän yksinkertaisuuteen, fiskaalisiin vaikutuksiin ja hallinnolliseen tehokkuuteen. Järjestelmälle voidaan asettaa myös muita tavoitteita, kuten esimerkiksi verotuksen poistojärjestelmän positiivinen vaikutus yritysten investointihalukkuuteen. IFRS-standardit eivät luonteensa vuoksi sovellu verotuksen perustaksi, joten verosopeutuksen ainoa vaihtoehto on kirjanpitosidonnaisuuden vaatimuksesta luopuminen.
Suurimmat ongelmat IFRS-tilinpäätöksen käyttöönotossa ilmenevät verotuksessa, koska IFRS-standardeja ei ole sovitettu yhteen minkään maan verolainsäädännön kanssa. Poistojärjestelmän näkökulmasta ongelmallisin on EVL 54 §:n vaatimus poistojen kirjanpitosidonnaisuudesta. IFRS-standardit eivät mahdollista poistoeron esittämistä tilinpäätöksessä vaan jaksotuseroista on kirjattava laskennallinen verovelka tai
-saatava. Tutkielman tarkoituksena on selvittää miten kansainväliset tilinpäätösstandardit vaikuttavat verotuksen poistojärjestelmään ja miten standardien verosopeutus poistojen näkökulmasta tulisi tehdä.
Tutkimusmenetelmänä on pääasiallisesti oikeuspoliittinen tutkimusmetodi. Oikeuspoliittisen tutkimusmetodin lisäksi käytetään sekä oikeusdogmaattista että oikeusvertailevaa tutkimusmenetelmää. Oikeusvertailun kohteena on Ruotsin ja Ison-Britannian poistoja koskeva sääntely sekä IFRS-standardien implementointi. Tutkielman tärkeimmät lähteet ovat IFRS-standardit, poistoja koskeva sääntely Suomessa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa sekä aiheesta kirjoitetut artikkelit ja esitelmät.
Poistojärjestelmän kehittämisessä tulisi kiinnittää huomiota muun muassa hyvän vero-järjestelmän ominaisuuksiin, järjestelmän yksinkertaisuuteen, fiskaalisiin vaikutuksiin ja hallinnolliseen tehokkuuteen. Järjestelmälle voidaan asettaa myös muita tavoitteita, kuten esimerkiksi verotuksen poistojärjestelmän positiivinen vaikutus yritysten investointihalukkuuteen. IFRS-standardit eivät luonteensa vuoksi sovellu verotuksen perustaksi, joten verosopeutuksen ainoa vaihtoehto on kirjanpitosidonnaisuuden vaatimuksesta luopuminen.