Kylässä, kylästä, kylään. Maaseutukylän vetovoima, palvelut ja yhteisöllisyys
ELSINEN, MARJAANA (2008)
ELSINEN, MARJAANA
2008
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18193
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18193
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen kaukana taajamasta sijaitsevan maaseutukylän vetovoimatekijöitä, palvelutarjontaa sekä yhteisöllisyyden ja naapuriavun olemassaoloa. Maaseudulla asutaan ja sinne muutetaan edelleen. Maaseutukylät ovat kuitenkin viimeisten vuosikymmenien aikana menettäneet palveluitaan väestön vähentyessä ja vanhentuessa. Palveluita tarvitaan maaseudulla edelleen. Lähipalveluita pidetään tärkeinä, ja niitä käytetään aktiivisesti. Kunnat ja kylät ovat tuottaneet palveluita viime aikoina myös vaihtoehtoisin tavoin. Esittelen sitä, millaisia palveluita pidetään tärkeinä, miten palveluita käytetään, ja miten palveluita on tuotettu vaihtoehtoisin tavoin. Tutkielmassani selvittelen myös maaseutukylän yhteisöllisyyttä sekä mahdollisuutta saada ja antaa naapuriapua.
Tutkielma perustuu kuuteen maaseutukylässä tekemääni haastatteluun. Haastattelut tein teemahaastattelun menetelmää käyttäen. Haastateltavat ovat perheenäitejä, joiden lapset ovat iältään alle 18-vuotiaita. Perheenäitejä haastattelemalla olen selvitellyt lapsiperheiden kannalta olennaisia seikkoja maaseutuasumista, palveluita sekä yhteisöllisyyttä ja naapuriapua koskien. Käytän tutkimuksessani analyysimenetelmänä sisällönanalyysia.
Maaseutukylään muutetaan asumaan erityisesti perheen ja puolison työn, sopivan kodin löytymisen sekä rauhallisuuden ja luonnonläheisyyden vuoksi. Maalle muutetaan myös esimerkiksi kyläkoulun ja sukujuurien perusteella. Kylään jäädään asumaan usein samankaltaisten syiden vuoksi kuin sinne on muutettu. Tutkimuskohteenani olevassa kylässä tärkeimpiä ja käytetyimpiä palveluita ovat huoltoasema, koulu ja lasten päivähoito. Kylän palveluita käytettiin ahkerasti, ja olemassa oleviin palveluihin oltiin tyytyväisiä. Kylään ei akuutisti kaivattu mitään uutta palvelua. Asiat on totuttu jo hoitamaan kunnan keskustassa, eikä ajomatka sinne aiheuta hankaluuksia. Kylässä on haastateltavien mukaan edelleen olemassa yhteisöllisyyttä. Haastateltavien mukaan naapuriapua on annettu ja saatu kylässä. Naapuriapu on korvannut jonkin verran maksullisia palveluita.
Asiasanat: maaseutu, palvelut, yhteisöllisyys, naapuriapu
Tutkielma perustuu kuuteen maaseutukylässä tekemääni haastatteluun. Haastattelut tein teemahaastattelun menetelmää käyttäen. Haastateltavat ovat perheenäitejä, joiden lapset ovat iältään alle 18-vuotiaita. Perheenäitejä haastattelemalla olen selvitellyt lapsiperheiden kannalta olennaisia seikkoja maaseutuasumista, palveluita sekä yhteisöllisyyttä ja naapuriapua koskien. Käytän tutkimuksessani analyysimenetelmänä sisällönanalyysia.
Maaseutukylään muutetaan asumaan erityisesti perheen ja puolison työn, sopivan kodin löytymisen sekä rauhallisuuden ja luonnonläheisyyden vuoksi. Maalle muutetaan myös esimerkiksi kyläkoulun ja sukujuurien perusteella. Kylään jäädään asumaan usein samankaltaisten syiden vuoksi kuin sinne on muutettu. Tutkimuskohteenani olevassa kylässä tärkeimpiä ja käytetyimpiä palveluita ovat huoltoasema, koulu ja lasten päivähoito. Kylän palveluita käytettiin ahkerasti, ja olemassa oleviin palveluihin oltiin tyytyväisiä. Kylään ei akuutisti kaivattu mitään uutta palvelua. Asiat on totuttu jo hoitamaan kunnan keskustassa, eikä ajomatka sinne aiheuta hankaluuksia. Kylässä on haastateltavien mukaan edelleen olemassa yhteisöllisyyttä. Haastateltavien mukaan naapuriapua on annettu ja saatu kylässä. Naapuriapu on korvannut jonkin verran maksullisia palveluita.
Asiasanat: maaseutu, palvelut, yhteisöllisyys, naapuriapu