Eleet kieliopin opettamisen ja oppimisen apuna suggestopedisessa S2-aikuisopetuksessa
BLOM, REGINA (2008)
BLOM, REGINA
2008
Suomen kieli - Finnish Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18190
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18190
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia erilaisia eleitä ja liikkeitä suggestopedinen menetelmä hyödyntää suomen kieliopin S2-opetuksessa sekä miten auditiivista ja visuaalista kieltä yhdistetään opetustilanteessa. Lisäksi kartoitetaan aikuisten maahanmuuttajaoppilaiden asenteita eleitä ja niiden käyttöä kohtaan. Tutkimusaineistona on Tampereella Onnenkieli Oy:ssä 22.12.2004 ja 4.1.2005 maahanmuuttajien alkeiskurssilla videoimani oppitunnit. Videonauhaa on yhteensä 60 minuuttia. Lisäksi olen haastatellut Onnenkieli Oy:n perustajaa Õnne Kankaista, jonka kehittämää opetuspakettia ja kielioppiliikkeitä opetuksessa käytetään. Asennetutkimuksen informantteina toimii yhteensä 39 Onnen-kieli Oy:n alkeis- ja jatkokurssin opiskelijaa.
Puhe ja eleet ovat osa yhtä merkitysjärjestelmää, jossa ele säestää puhuttua kieltä esittäen joko samoja tai hyvin läheisiä merkityksiä semanttisesti tai pragmaattisesti. Suggestopedisessa opetuksessa eleitä ja liikkeitä käytetään sekä kieliopin että sanaston opettamisen tehostamiseksi. Aiheen laajuuden vuoksi olen rajannut tutkimukseni kohteen kieliopillisiin eleisiin. Tutkimukseni käsittää suurimman osan edellä mainitussa kielikoulussa käytettävistä kielioppiin liittyvistä tukiviittomista. Tutkimuksessa havaittiin, että viittomia hyödynnetään varsinkin suomen morfologian opettamisessa. Jokaiselle taivutusmuodolle on kehitetty oma liike, jota käytetään säännöllisesti kyseisen taivutuspäätteen kanssa. Viittomat rakentuvat viittomakielen tapaan kolmesta parametrista: käsimuodosta, paikasta ja liikkeestä. Tutkielmassani pohdin opetuskäytössä olevien tukiviittomien luokittelua eleisiin, viittomakielen viittomiin, viitotun suomen viittomiin tai puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin, jossa viittomisella on tärkeä sija. Asennetutkimuksessa selvitin myös oppilaiden suhtautumista liikkeitä ja niiden käyttöä kohtaan. Tulos oli odotuksien mukaisesti varsin myönteinen.
Tutkimus osoitti, että eleet ja liikkeet soveltuvat erinomaisesti kieliopin opettamiseen. Opiskelijat pitävät tukiviittomista ja niiden käyttämisestä sekä liikkumisesta yleensäkin oppitunnilla. Tukiviittomia pidetään helppoina ja kuvaavina, ja jopa 90% vastanneista toistaa niitä oppitunnilla. Tukiviittomien käyttö edistää oppimista ja auttaa myöhemminkin suomea toisena kielenä puhuvaa tuottamaan kieliopillisesti oikeita muotoja.
Asiasanat: toisen kielen oppiminen, suomi toisena kielenä, suggestopedinen menetelmä, yhteistoiminnallinen oppiminen, draama, eleet, viittomat, tukiviittomat, maahanmuuttajakoulutus, maahanmuuttajat
Puhe ja eleet ovat osa yhtä merkitysjärjestelmää, jossa ele säestää puhuttua kieltä esittäen joko samoja tai hyvin läheisiä merkityksiä semanttisesti tai pragmaattisesti. Suggestopedisessa opetuksessa eleitä ja liikkeitä käytetään sekä kieliopin että sanaston opettamisen tehostamiseksi. Aiheen laajuuden vuoksi olen rajannut tutkimukseni kohteen kieliopillisiin eleisiin. Tutkimukseni käsittää suurimman osan edellä mainitussa kielikoulussa käytettävistä kielioppiin liittyvistä tukiviittomista. Tutkimuksessa havaittiin, että viittomia hyödynnetään varsinkin suomen morfologian opettamisessa. Jokaiselle taivutusmuodolle on kehitetty oma liike, jota käytetään säännöllisesti kyseisen taivutuspäätteen kanssa. Viittomat rakentuvat viittomakielen tapaan kolmesta parametrista: käsimuodosta, paikasta ja liikkeestä. Tutkielmassani pohdin opetuskäytössä olevien tukiviittomien luokittelua eleisiin, viittomakielen viittomiin, viitotun suomen viittomiin tai puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin, jossa viittomisella on tärkeä sija. Asennetutkimuksessa selvitin myös oppilaiden suhtautumista liikkeitä ja niiden käyttöä kohtaan. Tulos oli odotuksien mukaisesti varsin myönteinen.
Tutkimus osoitti, että eleet ja liikkeet soveltuvat erinomaisesti kieliopin opettamiseen. Opiskelijat pitävät tukiviittomista ja niiden käyttämisestä sekä liikkumisesta yleensäkin oppitunnilla. Tukiviittomia pidetään helppoina ja kuvaavina, ja jopa 90% vastanneista toistaa niitä oppitunnilla. Tukiviittomien käyttö edistää oppimista ja auttaa myöhemminkin suomea toisena kielenä puhuvaa tuottamaan kieliopillisesti oikeita muotoja.
Asiasanat: toisen kielen oppiminen, suomi toisena kielenä, suggestopedinen menetelmä, yhteistoiminnallinen oppiminen, draama, eleet, viittomat, tukiviittomat, maahanmuuttajakoulutus, maahanmuuttajat