Miksi norsu ammuttiin? Kirjallisuusfilosofinen katsaus viiteen luentaan novellista Kun ammuin norsun
ALHO, ARTO (2008)
2008
Yleinen kirjallisuustiede - Comparative Literature
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18187
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18187
Tiivistelmä
Pro gradu työni tarkoitus on tutkia kirjallisen taideteoksen vuorovaikutuksellista luonnetta. Aihetta lähestytään filosofian ja lukijalähtöisen kirjallisuudentutkimuksen näkökulmasta. Tutkimusta varten olen suorittanut empiirisen kokeen, jossa viisi lukijaa on lukenut George Orwellin novellin Kun ammuin norsun ja selostanut kokemuksiaan sen parissa. Näiden lukijakokemusten avulla tarkastelen John Deweyn ja Roman Ingardenin filosofian pohjalta muodostamaani käsitystä taideteoksesta tietynlaisena vuorovaikutuksena, transaktiona, jossa yksikään vuorovaikutuksen osa (teksti, lukija tai lukutilanne) ei ole erotettavissa erilliseksi vuorovaikutuksen kokonaisuudesta.
Lähestymistapani ammentaa sekä fenomenologisesta kirjallisuudentutkimuksesta että pragmatistisesta filosofiasta kumpuavasta kirjallisuudentutkimuksesta. Molempien kautta päädytään samanlaiseen ajatukseen vuorovaikutuksesta olennaisena ilmiönä taideteoksen synnyssä. Keskeisiksi kirjallisuustieteellisiksi teoreetikoiksi olen valinnut Wolfgang Iserin ja Louise M. Rosenblattin.
Lukijoihin ja heidän luentoihinsa kohdistamani analyysi on laadullista, eli en pyri tekemään tilastollisia päätelmiä esimerkiksi sukupuolen tai sosiaalisen taustan vaikutuksista lukijoiden tapaan lukea novellia. Muuten lukijoiden tausta tulee kuitenkin käsittelyyn yksittäisissä tulkinnoissa ilmenevien kiinnostavien piirteiden selittämisessä. Olen kiinnostunut pohtimaan sitä, millaisia erilaisia tulkintapolkuja lukijani löytävät läpi novellin, joka tarjoaa mahdollisuuksia niin yksilötason psykologiseen tulkintaan päähenkilön tilanteesta ja toiminnasta, kuin laajemman kolonialismin teeman nostamiseen esiin. Koelukijoiden luentojen käsittelyssä otan käyttöön uudemman kognitiivisen narratologian tarjoamia välineitä Marisa Bortolussin ja Peter Dixonin kehittelmän psykonarratologian oppien mukaan.
Koelukijoiden tarjoamat kiinnostavat erilaiset tavat lukea Orwellin novellia pyrin lopuksi sitomaan yhteen taideteoksen luonnetta filosofiselta kannalta koskeneen pohdiskelun kautta. Samalla koetan sanoa jotain taideteoksen luonteesta erityisesti näiden luentojen valossa.
Avainsanoja: Kokemus, Dewey, Ingarden, Iser, Rosenblatt, transaktio, perspektiivinen tiivistymä, esteettinen, efferentti, ennakointi, takauma, lukuprosessi, vuorovaikutus, psykonarratologia, narratologia, kertoja, tulkintakutsu, Orwell
Lähestymistapani ammentaa sekä fenomenologisesta kirjallisuudentutkimuksesta että pragmatistisesta filosofiasta kumpuavasta kirjallisuudentutkimuksesta. Molempien kautta päädytään samanlaiseen ajatukseen vuorovaikutuksesta olennaisena ilmiönä taideteoksen synnyssä. Keskeisiksi kirjallisuustieteellisiksi teoreetikoiksi olen valinnut Wolfgang Iserin ja Louise M. Rosenblattin.
Lukijoihin ja heidän luentoihinsa kohdistamani analyysi on laadullista, eli en pyri tekemään tilastollisia päätelmiä esimerkiksi sukupuolen tai sosiaalisen taustan vaikutuksista lukijoiden tapaan lukea novellia. Muuten lukijoiden tausta tulee kuitenkin käsittelyyn yksittäisissä tulkinnoissa ilmenevien kiinnostavien piirteiden selittämisessä. Olen kiinnostunut pohtimaan sitä, millaisia erilaisia tulkintapolkuja lukijani löytävät läpi novellin, joka tarjoaa mahdollisuuksia niin yksilötason psykologiseen tulkintaan päähenkilön tilanteesta ja toiminnasta, kuin laajemman kolonialismin teeman nostamiseen esiin. Koelukijoiden luentojen käsittelyssä otan käyttöön uudemman kognitiivisen narratologian tarjoamia välineitä Marisa Bortolussin ja Peter Dixonin kehittelmän psykonarratologian oppien mukaan.
Koelukijoiden tarjoamat kiinnostavat erilaiset tavat lukea Orwellin novellia pyrin lopuksi sitomaan yhteen taideteoksen luonnetta filosofiselta kannalta koskeneen pohdiskelun kautta. Samalla koetan sanoa jotain taideteoksen luonteesta erityisesti näiden luentojen valossa.
Avainsanoja: Kokemus, Dewey, Ingarden, Iser, Rosenblatt, transaktio, perspektiivinen tiivistymä, esteettinen, efferentti, ennakointi, takauma, lukuprosessi, vuorovaikutus, psykonarratologia, narratologia, kertoja, tulkintakutsu, Orwell