”Kirjastossa on tehty se mitä on tehty koska yhdellä henkilökunnan jäsenistä aihe on lähellä sydäntä.” Yleisten kirjastojen rooli mielenterveystyossä

Abstract

Mielenterveystyö on 1980-luvun jälkeen painottanut yhä vahvemmin ennaltaehkäisevän työn merkitystä väestön mielenterveyden edistämisessä. Lisäksi mielenterveystyö nähdään paitsi sosiaali- ja terveystoimen, myös muiden kunnallisten toimijoiden tehtäväksi. Tässä työssä pohditaan yleisten kirjastojen roolia ja toimintamahdollisuuksia osana kunnallista mielenterveystyön verkostoa. Työn tarkoitus on selvittää, ovatko yleiset kirjastot aktiivisesti tehneet yhteistyötä kolmannen sektorin ja kunnallisten toimijoiden kanssa. Lisäksi tarkastellaan kirjastojen osallistumista hyvinvointistrategiatyöhön sekä mielenterveysaiheisen tietokirjallisuuden valintaa ja suosittelua.

Aineisto työtä varten on koottu elektronisen lomakyselyn avulla helmi- ja maaliskuussa 2008. Vastauksia tuli määräaikana 176 kpl, ja lopullinen vastausprosentti oli 44,1%. Lopullinen vastausprosentti oli tyydyttävä ja edusti melko hyvin perusjoukkoa. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin SPSS-tilasto-ohjelman avulla lukuun ottamatta joitain avokysymyksiä, joiden analyysissa käytettiin kvalitatiivista teemoittelua.

Kyselyn perusteella yleisten kirjastojen osallistuminen kunnalliseen mielenterveystyöhön on melko satunnaista. Etenkin palveluiden järjestäminen mielenterveyskuntoutujille on usein muiden toimijoiden aloitteen varassa, eivätkä kirjastot tee säännöllistä yhteistyötä mielenterveys\-alan järjestöjen kanssa. 59,6% kirjastoista on kuitenkin osallistunut johonkin mielenterveysaiheiseen teemapäivään tai -viikkoon. Yhteistyömuodoissa korostuvat kirjaston omissa tiloissa järjestetyt toimintamuodot, jotka eivät vaadi kirjaston henkilökunnalta uutta osaamista. Vain 9,1% kirjastoista on osallistunut kunnalliseen hyvinvointistrategiatyöhön.

Voidakseen ottaa aktiivisemman roolin mielenterveystyössä kirjastojen tulisi markkinoida palvelujaan ja toimintaansa muille osapuolille, osallistua kunnalliseen hyvinvoinnin suunnitteluun sekä ennakkoluulottomasti verkostoitua muiden mielenterveystoimijoiden kanssa. Kirjastojen vahvuuksia yhteistyössä ovat ammattitaitoinen henkilökunta, palveluvalikoima, aineisto ja tilat. Lisäksi kirjastoilla on vakiintunut käyttäjäkunta, ja kirjastot ovat helposti lähestyttäviä tiedonvälittäjiä. Kirjastojen mielenterveysvaikutukset tulisikin huomioida myös kirjastotoimen resursoinnissa ja näin mahdollistaa yhteistyön ja toiminnan järjestelmällinen kehittäminen.