LIPSUIKO RANSKAN OTE? - Tutkimuskohteena Libérationin, Le Monden ja Le Figaron uutisointi Euroopan unionin perustuslaista järjestetystä kansanäänestyksestä
LEHTIÖ, MARIIA (2008)
2008
Valtio-oppi - Political Science
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18123
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18123
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee ranskalaisten sanomalehtien Libérationin, Le Monden ja Le Figaron uutisointia Euroopan unionin perustuslaista järjestetystä kansanäänestyksestä. Ranskan silloinen presidentti Jacques Chirac määräsi perustuslain ratifioimisesta kansanäänestyksen vuoden 2005 toukokuun 29. päivälle. Tuolla kansanäänestyksellä ja sen kielteisellä tuloksella oli kauaskantoiset vaikutukset niin Ranskan sisäpolitiikassa, kuin Euroopan unionissa.
Tutkimusaineiston muodostavat kolmen ranskalaisen poliittisesti suuntautuneen sanomalehden kirjoitukset, uutiset, artikkelit ja grafiikka vajaan puolen vuoden ajalta. Artikkeleita on kolmen kuukauden (1.3.2005–29.5.2005) ajalta ennen järjestettyä kansanäänestystä, sekä noin kahden kuukauden (30.5.2005–31.7.2005) ajalta kansanäänestyksen jälkeen.
Tutkimusmenetelmänä työssä käytin retoriikkaa ja myös semiotiikkaa, joiden avulla analysoin aineiston. Tarkoituksena hahmottaa ja eritellä sanomalehtiaineistosta sitä poliittista argumentaatiota, jota perustuslaista järjestetystä kansanäänestyksestä ranskalaisissa laatusanomalehdissä käytettiin. Aineiston analyysin avulla pystyin myös kiinnittämään huomiota poliittisesti suuntautuneen sanomalehdistön rooliin yhteiskunnallisessa ja poliittisessa tapahtumassa.
Tutkimusaineistosta merkittävimmäksi nousivat sanomalehdissä käyty keskustelu globalisaatiosta ja erityisesti Euroopan unionin itälaajentumisesta, sekä Turkin mahdollisesta EU-jäsenyydestä. Samoin paljon keskusteltiin myös vuoden 2007 presidentinvaaleista, sekä vuoden 1992 Maastricht -kansanäänestyksestä.
Mielestäni tutkimusaineistona olevissa sanomalehdissä tuotettiin osaltaan poliittista kriisiä ja kriisiytettiin poliittista sekä julkista kenttää. Tämä kriisiyttäminen edesauttoi perustuslain kaatumista kansanäänestyksessä ja tällöin poliittisesti suuntautuneen lehdistön rooli muodostui merkittäväksi Ranskassa järjestetyssä kansanäänestyksessä. Tutkimusaineistoni analyysin perusteella voin todeta, että ranskalaiset laatusanomalehdet toimivat erittäin paljon vaikuttavana poliittisena voimana ja niin sanottuna neljäntenä valtiomahtina.
Asiasanat: Ranska, Euroopan unioni, kansanäänestys, perustuslaki, Libération, Le Monde, Le Figaro
Tutkimusaineiston muodostavat kolmen ranskalaisen poliittisesti suuntautuneen sanomalehden kirjoitukset, uutiset, artikkelit ja grafiikka vajaan puolen vuoden ajalta. Artikkeleita on kolmen kuukauden (1.3.2005–29.5.2005) ajalta ennen järjestettyä kansanäänestystä, sekä noin kahden kuukauden (30.5.2005–31.7.2005) ajalta kansanäänestyksen jälkeen.
Tutkimusmenetelmänä työssä käytin retoriikkaa ja myös semiotiikkaa, joiden avulla analysoin aineiston. Tarkoituksena hahmottaa ja eritellä sanomalehtiaineistosta sitä poliittista argumentaatiota, jota perustuslaista järjestetystä kansanäänestyksestä ranskalaisissa laatusanomalehdissä käytettiin. Aineiston analyysin avulla pystyin myös kiinnittämään huomiota poliittisesti suuntautuneen sanomalehdistön rooliin yhteiskunnallisessa ja poliittisessa tapahtumassa.
Tutkimusaineistosta merkittävimmäksi nousivat sanomalehdissä käyty keskustelu globalisaatiosta ja erityisesti Euroopan unionin itälaajentumisesta, sekä Turkin mahdollisesta EU-jäsenyydestä. Samoin paljon keskusteltiin myös vuoden 2007 presidentinvaaleista, sekä vuoden 1992 Maastricht -kansanäänestyksestä.
Mielestäni tutkimusaineistona olevissa sanomalehdissä tuotettiin osaltaan poliittista kriisiä ja kriisiytettiin poliittista sekä julkista kenttää. Tämä kriisiyttäminen edesauttoi perustuslain kaatumista kansanäänestyksessä ja tällöin poliittisesti suuntautuneen lehdistön rooli muodostui merkittäväksi Ranskassa järjestetyssä kansanäänestyksessä. Tutkimusaineistoni analyysin perusteella voin todeta, että ranskalaiset laatusanomalehdet toimivat erittäin paljon vaikuttavana poliittisena voimana ja niin sanottuna neljäntenä valtiomahtina.
Asiasanat: Ranska, Euroopan unioni, kansanäänestys, perustuslaki, Libération, Le Monde, Le Figaro