Kurjat kotiolot, pahat kaverit - Nuorisorikollisuus lehdistön silmin
KANKILAMPI, REIJA (2008)
2008
Aikuiskasvatus ja kasvatustiede - Adult Education and Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18112
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18112
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee nuorisorikollisuutta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia syitä sanomalehtien uutisointi löytää nuorisorikollisuudelle. Tutkimuksen kohteena oli viisi laajalevikkisintä sanomalehteä ja niistä kerättiin nuorisorikollisuutta käsitteleviä artikkeleita kolmen kuukauden ajan. Artikkeleita kertyi yhteensä 414, joista varsinaiseen analyysiin kelpuutettiin 349 kappaletta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin diskurssianalyysia, jonka avulla aineisto teemoiteltiin. Teemoittelu tapahtui aineistolähtöisesti eli lehtiartikkeleista nousevien nuorisorikollisuutta selittävien tekijöiden perusteella. Teemojen kohdalla analyysin tueksi otettiin kirjallisuudesta poimittuja aiempia tutkimustuloksia, jonka tarkoituksena oli saada empiria ja teoria vuoropuheluun keskenään.
Tutkimustulos ei ole yksiselitteinen. Lehdistö nosti monipuolisesti esiin erilaisia syitä nuorisorikollisuudelle eikä se yrittänyt yksinkertaistaa ja kärjistää ilmiötä. Nuorisorikollisuudelle ei ole löydettävissä yhtä selkeää syytä vaan perusta rikolliselle käyttäytymiselle saattaa löytyä varhaislapsuuden kotioloista ja kasvatuskäytännöistä saakka. Nuoruudessa vertaisryhmä saa sitä korostuneemman merkityksen, mitä löyhemmät siteet nuorella on kotiin ja omiin vanhempiin. Lisäksi nuoren kokemus omasta kuolemattomuudesta, auktoriteettien uhmaaminen, huomionhaku ja kaveripiirin kunnioituksen ansaitseminen ajaa nuorta kiellettyihin tekoihin. Ei sovi myöskään unohtaa sukupuolen merkitystä, sillä tyttöihin verrattuna pojat edustavat rötöstelyissä selkeää enemmistöä.
Asiasanat: nuorisorikollisuus, epäsosiaalisuus, sosiaalinen pääoma, kasvuympäristö, vertaisryhmä
Tutkimusmenetelmänä käytettiin diskurssianalyysia, jonka avulla aineisto teemoiteltiin. Teemoittelu tapahtui aineistolähtöisesti eli lehtiartikkeleista nousevien nuorisorikollisuutta selittävien tekijöiden perusteella. Teemojen kohdalla analyysin tueksi otettiin kirjallisuudesta poimittuja aiempia tutkimustuloksia, jonka tarkoituksena oli saada empiria ja teoria vuoropuheluun keskenään.
Tutkimustulos ei ole yksiselitteinen. Lehdistö nosti monipuolisesti esiin erilaisia syitä nuorisorikollisuudelle eikä se yrittänyt yksinkertaistaa ja kärjistää ilmiötä. Nuorisorikollisuudelle ei ole löydettävissä yhtä selkeää syytä vaan perusta rikolliselle käyttäytymiselle saattaa löytyä varhaislapsuuden kotioloista ja kasvatuskäytännöistä saakka. Nuoruudessa vertaisryhmä saa sitä korostuneemman merkityksen, mitä löyhemmät siteet nuorella on kotiin ja omiin vanhempiin. Lisäksi nuoren kokemus omasta kuolemattomuudesta, auktoriteettien uhmaaminen, huomionhaku ja kaveripiirin kunnioituksen ansaitseminen ajaa nuorta kiellettyihin tekoihin. Ei sovi myöskään unohtaa sukupuolen merkitystä, sillä tyttöihin verrattuna pojat edustavat rötöstelyissä selkeää enemmistöä.
Asiasanat: nuorisorikollisuus, epäsosiaalisuus, sosiaalinen pääoma, kasvuympäristö, vertaisryhmä