Ympäristön vaikutus varoitusäänten tunnistettavuuteen
HAKAOJA, TUOMO (2008)
HAKAOJA, TUOMO
2008
Vuorovaikutteinen teknologia - Interactive Technology
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18098
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18098
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millä tavoin ääniympäristöt vaikuttavat varoitusäänten tunnistettavuuteen. Selvitys toteutettiin testaamalla varoitusääniä testiryhmällä sellaisenaan, oman tyypillisen ympäristönsä sekä oman ympäristönsä ja visuaalisen syötteen kanssa.
Testissä oli kymmenen eri varoitusääntä ja niiden tunnistettavuutta tutkittiin 30:lla testihenkilöllä. Varoitusäänet valittiin ihmisten arjen ääniympäristöistä (esim. palovaroitin, jalankulkijoiden summeri ja tasoristeyksen kello). Tarkoituksena oli tutkia perinteisten varoitusäänten käytettävyyttä, jolloin ne koskettavat laajasti suomalaisia.
Testin tulosten perusteella voidaan todeta, että varoitusääni ja ääniympäristö ovat sidoksissa toisiinsa. Kaikissa kymmenessä testinäytteessä ääni tunnistettiin paremmin ääniympäristön kanssa kuin sellaisenaan. Sen sijaan visuaalinen syöte ei parantanut varoitusäänen tunnistettavuutta suhteessa yhtä paljon kuin ääniympäristö.
Tutkielmassa esitellään tekijöitä, jotka vaikuttavat varoitusäänten käytettävyyteen. Testin tulokset osoittavat, että varoitusäänten suunnittelussa on otettava huomioon erityisesti varoitusäänten ääniympäristöt. Suunnittelussa tulee panostaa äänteen itsenäiseen tunnistettavuuteen sekä muuttuvien ääniympäristöjen vaikutuksiin varoitusäänissä.
Avainsanat: äänten käytettävyys, ääniympäristö, varoitusäänet, varoitusäänten suunnittelu, heuristiikat
Testissä oli kymmenen eri varoitusääntä ja niiden tunnistettavuutta tutkittiin 30:lla testihenkilöllä. Varoitusäänet valittiin ihmisten arjen ääniympäristöistä (esim. palovaroitin, jalankulkijoiden summeri ja tasoristeyksen kello). Tarkoituksena oli tutkia perinteisten varoitusäänten käytettävyyttä, jolloin ne koskettavat laajasti suomalaisia.
Testin tulosten perusteella voidaan todeta, että varoitusääni ja ääniympäristö ovat sidoksissa toisiinsa. Kaikissa kymmenessä testinäytteessä ääni tunnistettiin paremmin ääniympäristön kanssa kuin sellaisenaan. Sen sijaan visuaalinen syöte ei parantanut varoitusäänen tunnistettavuutta suhteessa yhtä paljon kuin ääniympäristö.
Tutkielmassa esitellään tekijöitä, jotka vaikuttavat varoitusäänten käytettävyyteen. Testin tulokset osoittavat, että varoitusäänten suunnittelussa on otettava huomioon erityisesti varoitusäänten ääniympäristöt. Suunnittelussa tulee panostaa äänteen itsenäiseen tunnistettavuuteen sekä muuttuvien ääniympäristöjen vaikutuksiin varoitusäänissä.
Avainsanat: äänten käytettävyys, ääniympäristö, varoitusäänet, varoitusäänten suunnittelu, heuristiikat