Koulujen rauhankasvatuksen jäljillä

Abstract

Pro gradu -tutkielmassa tutkitaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita 2004 ja niiden taustoja rauhankasvatuksen näkökulmasta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta laaditaan kuntien ja koulujen opetussuunnitelmat. Tutkielmassa tarkastellaan rauhankasvatuksen roolia uusimmissa perusteissa sekä tutkitaan millaisia rauhankasvatukseen liittyviä kasvatuksellisia tavoitteita perusteissa esiintyy. Taustoihin perehdytään opetussuunnitelman perusteiden laatijoiden haastattelujen kautta.

Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu rauhankasvatuksen kontekstisidonnaisuuden erittelyn ympärille. Rauhankasvatusta tarkastellaan suhteessa globaaliin, kansalliseen ja koulukontekstiin. Tutkielmassa lähdetään liikkeelle erilaisten rauhankäsitysten määrittelyllä. Rauhankäsitykset antavat oleelliset suuntaviivat rauhankasvatuksen käytännöille.

Tutkimuksessa käytettiin aineistotriangulaatiota. Rauhankasvatuksen roolia sekä rauhankasvatukseen liittyviä tavoitteita opetussuunnitelman perusteissa tutkittiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Puolistrukturoitujen haastattelujen avulla tutkittiin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 laatijoiden käsityksiä rauhankasvatuksesta. Kaikki kuusi haastateltavaa olivat Opetushallituksen asiantuntijoita.

Rauhankasvatuksen rooli Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 on eksplisiittisesti tarkasteltuna hyvin pieni. Rauhankasvatusta ei perusteissa mainita lainkaan ja käsite rauha tulee esille kahdessa kohdassa. Implisiittisesti tarkasteltuna rauhankasvatuksen rooli on huomattavasti merkittävämpi. Rauhankasvatus näkyy perusteissa tavoitteissa, jotka liittyvät rauhan, turvallisuuden ja eettisyyden perusajatusten sisäistämiseen, ihmisoikeuksien, vastuullisuuden ja tasa-arvon periaatteiden omaksumiseen, sosioemotionaalisten taitojen kehittämiseen, erilaisuuden arvostamiseen ja monikulttuurisuuteen kasvamiseen, yhteisöllisyyden, demokratian ja kansalaisosallistumisen oppimiseen sekä ekologisesti kestävän ympäristösuhteen luomiseen.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden laatijat ymmärsivät rauhankasvatuksen hyvin laaja-alaiseksi ja kontekstisidonnaiseksi kasvatuksen alueeksi. Rauhankasvatuksen käsitteen poissaoloa perusteista perusteltiin muun muassa käsitteen poliittis-ideologisella rasitteella. Toisaalta korostettiin, että itse käsitteen sijaan rauhankasvatuksen sisältöjä on perusteissa esillä hyvin monipuolisesti. Perusteiden nähtiin antavan hyvät suuntaviivat koulujen rauhankasvatuksen käytännöille. Koulujen rauhankasvatuksen käytännöissä koettiin kuitenkin olevan oleellisia eroavaisuuksia. Parhaimmillaan rauhankasvatuksen nähtiin olevan koko koulutoiminnan kattava viitekehys. Tämän koettiin kuitenkin vaativan opettajilta ja kouluilta kokonaisuudessaan huomattavan paljon sitoutumista, motivaatiota, aikaa ja suunnittelua. Rauhankasvatus nähtiin vaativana, mutta hyvin tärkeänä, kasvatuksen alueena ja sen toteutumisen auttamiseksi visioitiin monimuotoisia uudistuksia sekä koulujen käytäntöihin että opetussuunnitelman perusteisiin.

Asiasanat: rauha, rauhankasvatus, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet