Lukiolaisten tulkintoja Mogadishu Avenue -sarjan etnisestä huumorista ja stereotyypeistä
SEVÄNEN, SANNA (2008)
2008
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-04-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18013
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18013
Tiivistelmä
Tutkimuksessa eritellään vastaanottotutkimuksen avulla Mogadishu avenue -televisiosarjan huumoria. Kahdeksanosainen draamakomedia Mogadishu Avenue esitettiin MTV3-kanavalla marras-joulukuussa 2006. Sarja käsittelee suomalaisen kantaväestön ja maahanmuuttajien yhteiseloa pääosin huumorin keinoin.
Etnisiä suhteita mediassa on Suomessa tutkittu paljon, mutta viihde ja televisio-ohjelmat ovat jääneet hieman paitsioon. Mogadishu Avenue onkin ensimmäisiä suomalaisten tekemiä viihdeohjelmia, joissa käsitellään etnisiä suhteita.
Tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat ennen kaikkea yleisön Mogadishu Avenuesta itselleen tuottamat merkitykset ja niiden vaikutukset heidän omaan arkeensa ja sosiaalisen identiteetin muodostukseensa. Suomalais- ja maahanmuuttajataustaiset lukiolaiset erittelevät sitä, mikä ohjelmassa oli hauskaa ja miksi.
Huumorin teoria, sen sisältämät stereotyypit, valta ja vaikutukset sekä etnisen huumorin käsite muodostavat vastaanottotutkimuksen ohella tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen. Tutkimusaineisto lukiolaisnuorten parissa on kerätty ryhmähaastatteluilla.
Tutkimus osoittaa, että huumorilla on runsaasti potentiaalia murtaa stereotyyppejä useilla eri keinoilla. Huumorin tulkinta riippuu kuitenkin aina katsojasta, tämän omista ajatuksista ja aiemmista kokemuksista. Siksi maahanmuuttajataustaisten nuorten oli vaikea sietää suoranaisesti rasistisia henkilöitä ja huomautuksia. Suomalaistaustaiset puolestaan eivät pitäneet liian myönteisiä maahanmuuttajahahmoja täysin uskottavina.
Huumorin keinoista kaikkein parhaiten tuntuivat toimivan arvonmuutokset. Taktisen vallan hetket, jolloin ideologian murtumakohdat tulevat näkyville, olivat suosittuja, kun taas strategisen vallan haltijoista lukiolaisnuoret eivät pitäneet.
Positiiviset henkilöhahmot vaikuttavat purkavan stereotyyppejä paremmin kuin kielteiset henkilöhahmot, sillä luokiolaisnuorten suosikiksi nousi miellyttävä ja sivistynyt Muhammed Turakainen. Hänessä yhdistyivät myös karnevalistisen henkilöhahmon ominaisuudet.
Asiasanat: vastaanottotutkimus, huumori, televisiosarjat, etnisyys, stereotyypit
Etnisiä suhteita mediassa on Suomessa tutkittu paljon, mutta viihde ja televisio-ohjelmat ovat jääneet hieman paitsioon. Mogadishu Avenue onkin ensimmäisiä suomalaisten tekemiä viihdeohjelmia, joissa käsitellään etnisiä suhteita.
Tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat ennen kaikkea yleisön Mogadishu Avenuesta itselleen tuottamat merkitykset ja niiden vaikutukset heidän omaan arkeensa ja sosiaalisen identiteetin muodostukseensa. Suomalais- ja maahanmuuttajataustaiset lukiolaiset erittelevät sitä, mikä ohjelmassa oli hauskaa ja miksi.
Huumorin teoria, sen sisältämät stereotyypit, valta ja vaikutukset sekä etnisen huumorin käsite muodostavat vastaanottotutkimuksen ohella tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen. Tutkimusaineisto lukiolaisnuorten parissa on kerätty ryhmähaastatteluilla.
Tutkimus osoittaa, että huumorilla on runsaasti potentiaalia murtaa stereotyyppejä useilla eri keinoilla. Huumorin tulkinta riippuu kuitenkin aina katsojasta, tämän omista ajatuksista ja aiemmista kokemuksista. Siksi maahanmuuttajataustaisten nuorten oli vaikea sietää suoranaisesti rasistisia henkilöitä ja huomautuksia. Suomalaistaustaiset puolestaan eivät pitäneet liian myönteisiä maahanmuuttajahahmoja täysin uskottavina.
Huumorin keinoista kaikkein parhaiten tuntuivat toimivan arvonmuutokset. Taktisen vallan hetket, jolloin ideologian murtumakohdat tulevat näkyville, olivat suosittuja, kun taas strategisen vallan haltijoista lukiolaisnuoret eivät pitäneet.
Positiiviset henkilöhahmot vaikuttavat purkavan stereotyyppejä paremmin kuin kielteiset henkilöhahmot, sillä luokiolaisnuorten suosikiksi nousi miellyttävä ja sivistynyt Muhammed Turakainen. Hänessä yhdistyivät myös karnevalistisen henkilöhahmon ominaisuudet.
Asiasanat: vastaanottotutkimus, huumori, televisiosarjat, etnisyys, stereotyypit