Henkilöyhtiö konsernin verosuunnittelussa
JANTUNEN, ANTTI (2008)
2008
Vero-oikeus - Tax Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-04-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17991
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17991
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee henkilöyhtiön hyödyntämistä konsernin verosuunnittelussa. Tutkielmassa keskitytään tutkimaan EVL 6b §:n eli käyttöomaisuusosakelainsäädännön tarjoamiin verosuunnittelumahdollisuuksiin. Samalla tarkastellaan muita siihen läheisesti liittyviä verosuunnittelukeinoja, kuten konsernitukiin ja muihin vastikkeettomiin etuihin sekä henkilöyhtiön luovutuksiin liittyviä keinoja. Lisäksi, koska verosuunnittelullisten hyötyjen saavuttamien vaatii yritysjärjestelyjen hyödyntämistä, perehdytään tutkielmassa myös sulautumiseen (EVL 52a-b § sekä TVL 28 §), jakautumiseen (EVL 52c § ja TVL 28 §) ja liiketoimintasiirtoon (EVL 52d §). Lisäksi käsitellään myös aiheen kannalta olennaista purkautumista (EVL 51d § ja TVL 27 §).
Tutkielmassa selvitetään lainsäädännön asettamat vaatimuksia, lainsäädännön mahdollisia soveltamiskeinoja teoriassa ja niiden käytännön sovelluksia. Tärkeä rooli on myös mahdollisten soveltamiskeinojen verotuksellisen hyväksyttävyyden sekä mahdollisten veroseuraamusten arvioimisella.
Tutkielma on luonteeltaan oikeusdogmaattinen. Tärkeimmät lähdeteokset ovat Edward Andersonin ja Jaakko Ikkalan teos Elinkeinoverolain kommentaari, Matti Kukkosen teos Yrityksen luovutusvoittojen verotus, Perttu Ervastin Verotus-lehden artikkeli Henkilöyhtiön yhtiöosuuden luovutuksen tuloverotuksesta sekä Pauli K. Mattilan artikkelit ja muu materiaali.
Tutkielmassa havaittiin, että henkilöyhtiötä voidaan käyttää konsernin verosuunnittelussa hyödyntämällä lainsäädännön osakeyhtiöstä eriävää verotuksellista sääntelyä. Hyödyt ovat käytännössä saavutettavia, mutta sekä hyödyt että hyödyntämiseen vaadittavat olot ovat melko rajalliset. Tärkeä havainto on myös se, että verotusmenettelylain veronkiertosäännöksiä sovelletaan herkästi, jos verosuunnitteluun tähtäävien järjestelyjen ainoana tarkoituksena on verojen välttäminen tai muu verotuksellisen hyödyn tavoittelu. Tärkeää on siis, että tehtäville toimille löytyy myös jokin selvästi todistettavissa oleva liiketaloudellinen peruste.
Tutkielmassa selvitetään lainsäädännön asettamat vaatimuksia, lainsäädännön mahdollisia soveltamiskeinoja teoriassa ja niiden käytännön sovelluksia. Tärkeä rooli on myös mahdollisten soveltamiskeinojen verotuksellisen hyväksyttävyyden sekä mahdollisten veroseuraamusten arvioimisella.
Tutkielma on luonteeltaan oikeusdogmaattinen. Tärkeimmät lähdeteokset ovat Edward Andersonin ja Jaakko Ikkalan teos Elinkeinoverolain kommentaari, Matti Kukkosen teos Yrityksen luovutusvoittojen verotus, Perttu Ervastin Verotus-lehden artikkeli Henkilöyhtiön yhtiöosuuden luovutuksen tuloverotuksesta sekä Pauli K. Mattilan artikkelit ja muu materiaali.
Tutkielmassa havaittiin, että henkilöyhtiötä voidaan käyttää konsernin verosuunnittelussa hyödyntämällä lainsäädännön osakeyhtiöstä eriävää verotuksellista sääntelyä. Hyödyt ovat käytännössä saavutettavia, mutta sekä hyödyt että hyödyntämiseen vaadittavat olot ovat melko rajalliset. Tärkeä havainto on myös se, että verotusmenettelylain veronkiertosäännöksiä sovelletaan herkästi, jos verosuunnitteluun tähtäävien järjestelyjen ainoana tarkoituksena on verojen välttäminen tai muu verotuksellisen hyödyn tavoittelu. Tärkeää on siis, että tehtäville toimille löytyy myös jokin selvästi todistettavissa oleva liiketaloudellinen peruste.