Från Alexandersgatan till arbetarstadsdelarna – gator och stadsdelar i Kjell Westös roman Där vi en gång gått
SEPPÄLÄ, MILLA (2008)
2008
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-04-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17976
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17976
Tiivistelmä
Pro gradu –tutkimukseni käsittelee Helsingin ruotsinkielistä paikannimistöä Kjell Westön Finlandia-palkitussa romaanissa Där vi en gång gått. Tutkimukseni aloitin keräämällä Westön kirjasta kaikki Helsingin ruotsinkieliset paikannimet ja lopuksi valitsin varsinaiseen tutkielmaani kadun- ja kaupunginosiennimet. Tutkin myös lyhyesti Westön käyttämää slangipaikannimistöä. Kirjasta löytyi yhteensä 97 kadunnimeä ja kaupunginosista mainittiin noin puolet eli 28 kpl (Helsingissä on virallisia kaupunginosia 54 kpl). Slanginimistöä edusti kirjassa 15 epävirallista paikannimeä.
Työni aluksi selvitän tavoitteeni ja materiaalini sekä kerron nimistöntutkimuksesta Suomessa sekä lyhyesti yleensä kirjallisuudessa. Seuraavaksi kerron hieman taustoja Westön romaanista, joka on pro gradu –tutkimukseni tärkein työväline. Luvussa viisi selvitän, mm. Kurt Zilliacuksen teosten avulla, muutamia nimistöntutkimuksen peruskäsitteitä. Luvut 6, 7 ja 8 ovat varsinaista omaa tutkimustani kaduista, kaupunginosista sekä slangipaikannimistä. Lopuksi vedän yhteen nimistöstä ja nimien käyttäjistä saamani tulokset.
Työni lähtökohtana on selvittää, että mitkä kadut esiintyvät useimmin kirjassa ja ketkä kirjan henkilöistä ovat yhteyksissä näihin katuihin ja/tai mitkä tapahtumat kuuluvat millekin kadulle. Metodini on osittain sosio-onomastinen eli tutkimukseni kohteena eivät ole niinkään nimenantajat ja heidän nimimotiivinsa, vaan nimenkäyttäjät. Sosio-onomastiikassa keskeistä on juuri nimenkäyttäjän näkökulma. Hypoteesina minulla on, että kirjan työläisluokan edustajat asuvat ja elävät hieman kauempana kaupungin keskustasta kuin ylempään keskiluokkaan kuuluvat. Näin ollen myös nimistön käyttö mahdollisesti rajautuisi vain lähinnä oman alueen nimistön käyttöön. Kruunuhaan Siltasaareen yhdistävä Pitkäsilta on erottava tekijä näiden kahden yhteiskuntaluokan välillä.
Työssäni kerron myös lyhyesti katujen nimihistoriasta. Kadut olen ryhmitellyt kolmella eri tavalla. Suurin osa kadunnimistä on ryhmitelty maantieteellisesti eli samalla alueella olevat nimet ovat samassa ryhmässä. Poikkeuksena minulla on kaksi ryhmää: Linjat ja Kalevala-nimet. Kaupunginosia käsittelen hieman eri näkökulmasta kuin katuja. Kaikki kirjassa mainitut kaupunginosat olen ryhmitellyt nimen jälkiosan perusteella seitsemään eri ryhmään. Kerron jokaisen kaupunginosan historiasta ja nimihistoriasta sekä lopuksi erittelen kaupunginosia niiden yleisyyden mukaan kirjassa. Slangipaikannimien kohdalla esittelen jokaisen slanginimen yhteydessä myös virallisen paikannimen, josta slanginimi on johdettu.
Avainsanat: namnforskning, onomastik, socioonomastik, ortnamn, slangnamn, Helsingfors
Työni aluksi selvitän tavoitteeni ja materiaalini sekä kerron nimistöntutkimuksesta Suomessa sekä lyhyesti yleensä kirjallisuudessa. Seuraavaksi kerron hieman taustoja Westön romaanista, joka on pro gradu –tutkimukseni tärkein työväline. Luvussa viisi selvitän, mm. Kurt Zilliacuksen teosten avulla, muutamia nimistöntutkimuksen peruskäsitteitä. Luvut 6, 7 ja 8 ovat varsinaista omaa tutkimustani kaduista, kaupunginosista sekä slangipaikannimistä. Lopuksi vedän yhteen nimistöstä ja nimien käyttäjistä saamani tulokset.
Työni lähtökohtana on selvittää, että mitkä kadut esiintyvät useimmin kirjassa ja ketkä kirjan henkilöistä ovat yhteyksissä näihin katuihin ja/tai mitkä tapahtumat kuuluvat millekin kadulle. Metodini on osittain sosio-onomastinen eli tutkimukseni kohteena eivät ole niinkään nimenantajat ja heidän nimimotiivinsa, vaan nimenkäyttäjät. Sosio-onomastiikassa keskeistä on juuri nimenkäyttäjän näkökulma. Hypoteesina minulla on, että kirjan työläisluokan edustajat asuvat ja elävät hieman kauempana kaupungin keskustasta kuin ylempään keskiluokkaan kuuluvat. Näin ollen myös nimistön käyttö mahdollisesti rajautuisi vain lähinnä oman alueen nimistön käyttöön. Kruunuhaan Siltasaareen yhdistävä Pitkäsilta on erottava tekijä näiden kahden yhteiskuntaluokan välillä.
Työssäni kerron myös lyhyesti katujen nimihistoriasta. Kadut olen ryhmitellyt kolmella eri tavalla. Suurin osa kadunnimistä on ryhmitelty maantieteellisesti eli samalla alueella olevat nimet ovat samassa ryhmässä. Poikkeuksena minulla on kaksi ryhmää: Linjat ja Kalevala-nimet. Kaupunginosia käsittelen hieman eri näkökulmasta kuin katuja. Kaikki kirjassa mainitut kaupunginosat olen ryhmitellyt nimen jälkiosan perusteella seitsemään eri ryhmään. Kerron jokaisen kaupunginosan historiasta ja nimihistoriasta sekä lopuksi erittelen kaupunginosia niiden yleisyyden mukaan kirjassa. Slangipaikannimien kohdalla esittelen jokaisen slanginimen yhteydessä myös virallisen paikannimen, josta slanginimi on johdettu.
Avainsanat: namnforskning, onomastik, socioonomastik, ortnamn, slangnamn, Helsingfors