Esimiesten kokemuksia kehityskeskusteluprosessista - Case Fastems Oy Ab
MARKKANEN, JUULI-MARIA (2008)
MARKKANEN, JUULI-MARIA
2008
Hallintotiede - Administrative Science
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-04-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17957
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17957
Tiivistelmä
Tämän case-tutkimuksen tarkoituksena on kuvata kehityskeskusteluprosessia ja sen vaikuttavuutta. Vaikuttavuutta tarkastellaan motivaation, työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden ulottuvuuksista. Ilmiötä tutkitaan esimiehen näkökulmasta kohdeorganisaatio Fastems Oy Ab:ssä. Tutkimus on osana Fastemsin pyrkimystä kehittää kehityskeskusteluprosessia, jotta se olisi mahdollisimman tehokas osa johtamisjärjestelmää ja strategian jalkauttamista. Tutkimusmetodina käytetään puolistrukturoitua teemahaastattelua. Teemojen kautta pyritään selventämään kehityskeskusteluprosessia. Lisäksi halutaan saada esimiesten näkemyksiä, minkälaisia koettuja vaikutuksia kehityskeskusteluista ilmenee. Kohdeorganisaationa ja toimeksiantajana toimii johtava tehdasautomaatiojärjestelmien toimittaja Fastems Oy Ab, jonka omistaa yksityinen suomalainen osakeyhtiö Helvar Merca Oy Ab.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä määritellään neljä pääkäsitettä: kehityskeskustelu, motivaatio, työhyvinvointi ja tuloksellisuus. Teoreettisessa osassa voidaan havaita näiden käsitteiden suhde toisiinsa nähden. Kehityskeskusteluprosessin moniulotteisuutta tarkastellaan tieteellisen kirjallisuuden kautta. Teoriaosuus jaetaan viiteen kokonaisuuteen, joissa tarkastelun kohteena ovat pääkäsitteiden lisäksi esimiestaidot. Esimiestaitoja käsitellään vuorovaikutuksen näkökulmasta, sillä tässä tutkimuksessa oleellista on esimiehen näkemys kehityskeskusteluista. Kehityskeskusteluprosessia ja sen ulottuvuuksia käsitellään tutkielman toisessa osassa. Kolmantena teemana tutkitaan motivaatiota ja neljäntenä työhyvinvointia. Viidentenä teemana käsitellään puolestaan tuloksellisuutta.
Tutkimuksen keskeiset tulokset ilmentävät, että kehityskeskustelua pidetään hyvänä johtamisen välineenä. Kehityskeskusteluprosessin toimivuudessa esiintyy kuitenkin ongelmia kohdeorganisaation eri yksiköissä. Keskusteluja käydään tavoitteeseen nähden vaihtelevasti ja usein tavoitepäämäärään ei päästä. Kehityskeskustelun onnistumiseen koetaan merkittävästi vaikuttavan kunnollinen valmistautuminen, vuorovaikutustaidot ja luottamuksellinen yhteishenki. Varsinkin jos avoimessa keskustelussa asiat käydään läpi ja käsitellään mahdollisia ongelmakohtia. Vaikuttavuuden osalta kehityskeskustelu nähdään välineenä motivoimiseen, työhyvinvoinnin edistämiseen ja epäsuorasti myös jokaisen yksilön tuloksellisuuteen. Kehityskeskustelun suurimpina haasteina pidetään tutkimuksen mukaan kiireen hallintaa, negatiivisen palautteen antamista ja strategian jalkauttamista. Kehityskeskusteluprosessin parantamisen kannalta tärkeimmät seikat ovat sen liittäminen palkkiojärjestelmään, strategian pilkkominen yksilötasolle ja tehokas seuranta.
Avainsanat: Kehityskeskustelu, motivaatio, työhyvinvointi, tuloksellisuus
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä määritellään neljä pääkäsitettä: kehityskeskustelu, motivaatio, työhyvinvointi ja tuloksellisuus. Teoreettisessa osassa voidaan havaita näiden käsitteiden suhde toisiinsa nähden. Kehityskeskusteluprosessin moniulotteisuutta tarkastellaan tieteellisen kirjallisuuden kautta. Teoriaosuus jaetaan viiteen kokonaisuuteen, joissa tarkastelun kohteena ovat pääkäsitteiden lisäksi esimiestaidot. Esimiestaitoja käsitellään vuorovaikutuksen näkökulmasta, sillä tässä tutkimuksessa oleellista on esimiehen näkemys kehityskeskusteluista. Kehityskeskusteluprosessia ja sen ulottuvuuksia käsitellään tutkielman toisessa osassa. Kolmantena teemana tutkitaan motivaatiota ja neljäntenä työhyvinvointia. Viidentenä teemana käsitellään puolestaan tuloksellisuutta.
Tutkimuksen keskeiset tulokset ilmentävät, että kehityskeskustelua pidetään hyvänä johtamisen välineenä. Kehityskeskusteluprosessin toimivuudessa esiintyy kuitenkin ongelmia kohdeorganisaation eri yksiköissä. Keskusteluja käydään tavoitteeseen nähden vaihtelevasti ja usein tavoitepäämäärään ei päästä. Kehityskeskustelun onnistumiseen koetaan merkittävästi vaikuttavan kunnollinen valmistautuminen, vuorovaikutustaidot ja luottamuksellinen yhteishenki. Varsinkin jos avoimessa keskustelussa asiat käydään läpi ja käsitellään mahdollisia ongelmakohtia. Vaikuttavuuden osalta kehityskeskustelu nähdään välineenä motivoimiseen, työhyvinvoinnin edistämiseen ja epäsuorasti myös jokaisen yksilön tuloksellisuuteen. Kehityskeskustelun suurimpina haasteina pidetään tutkimuksen mukaan kiireen hallintaa, negatiivisen palautteen antamista ja strategian jalkauttamista. Kehityskeskusteluprosessin parantamisen kannalta tärkeimmät seikat ovat sen liittäminen palkkiojärjestelmään, strategian pilkkominen yksilötasolle ja tehokas seuranta.
Avainsanat: Kehityskeskustelu, motivaatio, työhyvinvointi, tuloksellisuus