Vuoden 1966 kansanrintamahallituksen synty - Urho Kekkosen toiminta ja motiivit päiväkirjamerkintöjen valossa kuvattuna

Abstract

Pro gradu –tutkielmani tarkoituksena on selvittää presidentti Urho Kekkosen roolia siinä prosessissa, joka johti ns. kansanrintamahallituksen syntyyn keväällä 1966. Tutkin hallitukseen osallistuneiden Keskustapuolueen (vuoteen 1965 asti Maalaisliitto), Suomen Sosialidemokraattisen puolueen ja Suomen Kansan Demokraattisen Liiton sisäisiä ja keskinäisiä suhteita ja niiden muutoksia. Pääpaino tässäkin tarkastelussa on kuvata sitä, miten nämä muutokset vaikuttivat puolueiden suhteisiin Kekkoseen ja Neuvostoliittoon, miten ne omalta osaltaan mahdollistivat kansanrintamahallituksen synnyn ja mikä oli Kekkosen rooli muutosten taustalla. Tutkielmassa kuvaan paitsi niitä tapoja, joita Kekkonen käytti saavuttaakseen tavoitteensa, myös motiiveja hänen toimintansa takana.

Tutkielman päälähteenä on käytetty Urho Kekkosen päiväkirjoja, minkä lisäksi aineistona ovat kolmen puolueen keskeisten elinten pöytäkirjat ja puoluelehdet.

Tutkimuksen aikajänteenä ovat vuodet 1963-1966, jolloin luotiin kansanrintamahallituksen perusta. Kyseessä on luonteeltaan poliittisen historian tutkielma, joten kansanrintamahallituksen syntyprosessia ei ole kuvattu teoreettisen viitekehyksen avulla.

Kansanrintamahallitukseen pääseminen muodostui pitkän aikavälin prosessiksi. Varsinkin SDP:n muokkaaminen ulkopoliittisesti hallituskelpoiseksi oli työlästä. Kekkonen osallistui aktiivisesti tähän muokkaustyöhön. Myös Keskustapuoluetta piti ohjata vasemmiston kanssa tehtävälle yhteistyölle myönteisempään suuntaan. Ajatus kommunistien integroinnista mukaan hallitusvastuuseen tuli melko myöhäisessä vaiheessa; tätä edesauttoivat kommunistien leirissä tapahtuneet henkilö- ja linjamuutokset.

Tutkielmani tärkein johtopäätös on, että kansanrintamaratkaisuun nivottiin hallituspuolueiden tuki Kekkoselle vuoden 1968 presidentinvaaleihin. Lisäksi kansanrintamahallitus patosi vasemmiston vallan liiallista kasvua, ehkäisi Honka-rintaman uudelleen muodostumista ja oli ulkopoliittisesti uskottava.

Asiasanat: Kekkonen, kansanrintama, hallitukset, sisäpolitiikka.