TULOSOHJAUS PAIKALLISPOLIISISSA. Voiko poliisitointa mitata?
JÄRVELIN, JUHA (2008)
2008
Hallintotiede, turvallisuushallinto - Administrative Science, Security Administration Pr
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-04-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17949
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17949
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on tulosohjaus poliisissa. Tutkielman kohteena on ollut Länsi-Suomen läänin 34:n poliisilaitoksen vuoden 2006 tulossopimukset ja vuoden 2005 tulosraportit. Tutkimuksen tarkoituksena on arviointitutkimuksen ja tutkimusaineiston kvalifioinnin avulla selvittää kuinka tulosohjaus paikallispoliisissa Länsi-Suomen läänin alueella toimii.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, paljonko erilaisia tunnuslukuja/mittareita poliisin toiminnan mittaamiseen on vuonna 2006 Länsi-Suomen läänin alueella käytetty. Arvioimalla tulosseurantaraportit selvitettiin sitä kuinka poliisilaitokset raportoivat tuloksistaan sekä se kuinka tulosohjauksen seuranta Länsi-Suomen läänin alueella toimii.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että Länsi-Suomen läänin poliisilaitokset käyttivät poliisitoiminnan seuraamiseen 288 erilaista tunnuslukua/mittaria. Poliisilaitosten välillä oli eroja siten, että poliisilaitos, jossa oli eniten tunnuslukuja/mittareita, niitä oli 70 erilaista ja jossa vähiten, niitä oli 18 erilaista.
Tunnuslukujen/mittareiden lukumäärän perusteella voidaan väittää, että poliisitointa voi mitata. Tunnuslukujen/mittareiden laatuun tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Poliisilaitoksien vapautta valita tunnuslukuja/mittareita pitäisi rajoittaa.
Tunnuslukujen yleisin lähde on poliisin tulostietojärjestelmä. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että yhä vielä lähteenä käytetään usein yksiköiden omaa kirjanpitoa. Manuaalisesta kirjanpidosta tulisi päästä eroon.
Tulosohjaus on eräiltä osin vaikuttanut niin kuin sen pitää. Tämä tulee erityisesti esille mm. henkilörekisteröintien määrässä ja rikospaikkatutkimusten määrässä, joiden määrä on noussut kun niihin on kiinnitetty huomiota.
Tulosseurantaraportit olivat suppeita. Tutkimuksen mukaan tulosseuranta on osa-alue, johon poliisin tulosohjauksessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Tulosseurantaa tulisi kehittää siten, että kaikki poliisin toiminnan kannalta vaikuttavat seikat saataisiin sähköisistä tulosraporteista.
Tulossopimuksia tarkastelemalla voidaan sanoa, että poliisi tulosohjaus Länsi-Suomen läänissä toimii kohtuullisesti. Saavutetuissa tuloksissa on kuitenkin vielä suurta vaihtelua. Tutkimuksessa ei tarkemmin analysoitu vaihtelun syitä, mutta tutkimuksessa tuli esille, että vaihtelun syitä tulisi pyrkiä selvittämään ja analysoimaan.
Avainsanat: Poliisi, tulosohjaus, mittaaminen
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, paljonko erilaisia tunnuslukuja/mittareita poliisin toiminnan mittaamiseen on vuonna 2006 Länsi-Suomen läänin alueella käytetty. Arvioimalla tulosseurantaraportit selvitettiin sitä kuinka poliisilaitokset raportoivat tuloksistaan sekä se kuinka tulosohjauksen seuranta Länsi-Suomen läänin alueella toimii.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että Länsi-Suomen läänin poliisilaitokset käyttivät poliisitoiminnan seuraamiseen 288 erilaista tunnuslukua/mittaria. Poliisilaitosten välillä oli eroja siten, että poliisilaitos, jossa oli eniten tunnuslukuja/mittareita, niitä oli 70 erilaista ja jossa vähiten, niitä oli 18 erilaista.
Tunnuslukujen/mittareiden lukumäärän perusteella voidaan väittää, että poliisitointa voi mitata. Tunnuslukujen/mittareiden laatuun tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Poliisilaitoksien vapautta valita tunnuslukuja/mittareita pitäisi rajoittaa.
Tunnuslukujen yleisin lähde on poliisin tulostietojärjestelmä. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että yhä vielä lähteenä käytetään usein yksiköiden omaa kirjanpitoa. Manuaalisesta kirjanpidosta tulisi päästä eroon.
Tulosohjaus on eräiltä osin vaikuttanut niin kuin sen pitää. Tämä tulee erityisesti esille mm. henkilörekisteröintien määrässä ja rikospaikkatutkimusten määrässä, joiden määrä on noussut kun niihin on kiinnitetty huomiota.
Tulosseurantaraportit olivat suppeita. Tutkimuksen mukaan tulosseuranta on osa-alue, johon poliisin tulosohjauksessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Tulosseurantaa tulisi kehittää siten, että kaikki poliisin toiminnan kannalta vaikuttavat seikat saataisiin sähköisistä tulosraporteista.
Tulossopimuksia tarkastelemalla voidaan sanoa, että poliisi tulosohjaus Länsi-Suomen läänissä toimii kohtuullisesti. Saavutetuissa tuloksissa on kuitenkin vielä suurta vaihtelua. Tutkimuksessa ei tarkemmin analysoitu vaihtelun syitä, mutta tutkimuksessa tuli esille, että vaihtelun syitä tulisi pyrkiä selvittämään ja analysoimaan.
Avainsanat: Poliisi, tulosohjaus, mittaaminen