Kirjoitustulkkauksen laadun arviointi laatukriteerien avulla

Abstract

Kirjoitustulkkaus on menetelmä, jonka tarkoituksena on helpottaa kommunikointia huonokuuloisten ja aikuisena kuuroutuneiden sekä kuulevien välillä. Kirjoitustulkkauksessa tulke tulee näkyville joko tietokoneruudulle tai valkokankaalle. Tutkielmassa tarkastellaan, miten kirjoitustulkkauksen laatua voidaan arvioida. Työn tarkoituksena on kartoittaa, millaiset laatukriteerit soveltuvat kirjoitustulkkauksen laadun arviointiin ja erityisesti, mitä niiden avulla voidaan laadusta sanoa. Lisäksi pohditaan, millaista laatua voidaan pitää tavoiteltavana.

Tutkimuksen analyysi perustui kahdessa eri tilaisuudessa videoituihin tulkkaustilanteisiin, puheiden litteraatioihin ja tallennettuihin kirjoitustulkkeisiin. Toinen tilaisuuksista oli kuuroutuneelle yleisölle, toinen kuulevalle yleisölle suunnattu. Jälkimmäisessä kirjoitustulkkauksen asiakkaita oli vain yksi. Aineisto on kerätty vuosien 2004 ja 2005 aikana ja se on osa kirjoitustulkkausprojektin aineistoa. Analyysia varten laadittiin aineistosta nousseiden laadun elementtien perusteella sekä tulkkaustieteessä aiemmin esitettyyn tukeutuen laatukriteeristö, jonka valossa kirjoitustulkkauksen laatua arvioitiin ja tutkittiin ulkopuolisen tarkkailijan silmin vertaamalla lähdetekstejä ja puhujien ei-verbaalia viestintää kohdeteksteihin sekä aineiston tilanteita toisiinsa.

Tutkimuksessa havaittiin, että kun kirjoitustulkkausviestinnän tavoitteena nähdään alkuperäisen viestin välittyminen, osa kriteereistä nousee toisia olennaisemmiksi. Joistakin kriteereistä on myös pakko tinkiä, koska kaiken viestiin ja viestintätilanteeseen liittyvän aineksen välittäminen ei vaikuta mahdolliselta. Tutkimuksen perusteella tavoiteltavana laatuna voidaan pitää sitä, että lähdetekstin merkityssisältö välittyy luotettavasti, tulke etenee loogisesti ja on ymmärrettävää, visuaaliset elementit (puhujan eleet, ilmeet, kalvot) otetaan huomioon, tulke on vaivatonta lukea, puhuja osoitetaan selvästi ja että kirjoitustulkkauksessa käytetään mahdollisimman paljon ja johdonmukaisesti toimivia tiivistämis- ja lyhentämiskeinoja.

Tutkimus osoitti, että tilannekohtaisilla tekijöillä on suuri merkitys kirjoitustulkkauksen laatuun ja niiden vuoksi useista laatukriteereistä voi joutua tinkimään paljonkin. Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että suurimmat ongelmat viestin välittymisessä ja laadun tavoittelemisessa näyttäisivät syntyvän silloin, kun puhenopeus on suuri, puhe on rakenteeltaan kirjoitetun kielen kaltainen ja se luetaan suoraan paperista sekä kun puheessa on paljon nimiä ja käsitteitä, jotka eivät välttämättä ole tulkille entuudestaan tuttuja. Eniten ongelmia oli merkityssisällön välittymisessä ja tulkkeen luotettavuudessa sekä visuaalisten elementtien huomioimisessa. Poistot ja puhujan ilmaisujen muuttaminen eivät sen sijaan vaikuttaneet automaattisesti huonontavan laatua.

Tutkimuksen perusteella voisi erilaisten tulkkausstrategioiden soveltamisesta eri tilanteissa olla hyötyä, sillä laadukas tulkkaus ei voi joka tilanteessa tarkoittaa samaa asiaa. Jotta mahdollisimman hyvät edellytykset laadukkaisiin tulkkaussuorituksiin olisivat olemassa, tulisi myös yhteistyötä tulkkaustilanteissa mukana olevien tahojen välillä pyrkiä lisäämään.

Avainsanat: kirjoitustulkkaus, tulkkauksen laatu, laatukriteeri, puhuttu kieli, kirjoitettu kieli