Espanjaan muuttavan eläkeläisen verotuksesta
SEPPÄLÄ, SARI (2008)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
SEPPÄLÄ, SARI
2008
Vero-oikeus - Tax Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2008-04-15Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on selvittää Espanjaan muuttavien suomalaiseläkeläisten
verotusta koskevia kysymyksiä. Espanjaan saapuvien maahanmuuttajien
määrä on seitsenkertaistunut vuosina 1996-2005. Joidenkin tietojen mukaan
Espanjassa asuu tai viettää aikaansa rajoitetusti verovelvollisina jo yli 20 000
suomalaista. Voidaan siis puhua merkittävästä muuttoliikkeestä. Tutkielma käsittelee
yleisimpiä eläkeläisten verotuskysymyksiä sisältäen luvut eläkkeiden,
pääomatulojen, perinnön sekä lahjan että varallisuuden verotuksesta.
Tutkimusongelmiin pyritään löytämään selvyyttä oikeusdogmatiikan avulla. Tutkielman
pääasiallisena lähdemateriaalina on ollut Suomen ja Espanjan kansalliset
verolainsäädännöt, Suomen ja Espanjan välinen verosopimus sekä oikeuskirjallisuus.
Verosopimus on tutkielmassa merkittävässä asemassa, sillä perintö-
ja lahjaverotusta sekä varallisuusverotusta lukuun ottamatta se määrittää
tutkielmassa osapuolina olevien valtioiden verotusoikeuden ja jopa veron suuruuden.
Tämän vuoksi tutkielman teoreettisena pohjatietona on selvitetty, mitä
verosopimukset ovat ja missä asemassa ne kansainvälisessä vero-oikeudessa
ovat.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Espanjan verotaso on monelta
osin Suomea kevyempää. Espanjassa progressiivinen verotus ja sen myötä tuloverotus
on Suomea matalampaa. Myös pääomatuloista perittävä kiinteämääräinen
vero on Suomen veroa alhaisempi. Perintö- ja lahjaverotuksen osalta
voidaan todeta, että Espanjassa perinnöstä tehtävät vähennykset ovat suurempia
ja laaja-alaisempia kuin Suomessa, tosin lopullista veron määrää nostaa
Espanjassa perinnönsaajan ennestään omistaman nettovarallisuuden määrä.
Suomessa aikaisempi varallisuus ei vaikuta perintöveron suuruuteen. Espanjassa
on myös edelleen käytössä varallisuusverotus, joka Suomessa on poistettu
käytöstä. Varallisuusvero voikin lopulta nostaa Espanjassa asuvan verovelvollisen
kokonaisverotaakan Suomen kanssa samalle tasolle. Tyhjentäviä johtopäätöksiä
Espanjan verotason edullisemmuudesta ei voida tehdä, sillä on hyvin
tapauskohtaista onko Suomen vai Espanjan verotus verovelvolliselle kokonaisvaltaisesti
kevyempää. Verovelvollisen taustatekijät sekä valtioiden erilaiset
vähennysoikeudet vaikuttavat veron määrään ja määrittelevät lopulta sen,
kumman valtion verotus muodostuu verovelvolliselle edullisemmaksi.
verotusta koskevia kysymyksiä. Espanjaan saapuvien maahanmuuttajien
määrä on seitsenkertaistunut vuosina 1996-2005. Joidenkin tietojen mukaan
Espanjassa asuu tai viettää aikaansa rajoitetusti verovelvollisina jo yli 20 000
suomalaista. Voidaan siis puhua merkittävästä muuttoliikkeestä. Tutkielma käsittelee
yleisimpiä eläkeläisten verotuskysymyksiä sisältäen luvut eläkkeiden,
pääomatulojen, perinnön sekä lahjan että varallisuuden verotuksesta.
Tutkimusongelmiin pyritään löytämään selvyyttä oikeusdogmatiikan avulla. Tutkielman
pääasiallisena lähdemateriaalina on ollut Suomen ja Espanjan kansalliset
verolainsäädännöt, Suomen ja Espanjan välinen verosopimus sekä oikeuskirjallisuus.
Verosopimus on tutkielmassa merkittävässä asemassa, sillä perintö-
ja lahjaverotusta sekä varallisuusverotusta lukuun ottamatta se määrittää
tutkielmassa osapuolina olevien valtioiden verotusoikeuden ja jopa veron suuruuden.
Tämän vuoksi tutkielman teoreettisena pohjatietona on selvitetty, mitä
verosopimukset ovat ja missä asemassa ne kansainvälisessä vero-oikeudessa
ovat.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Espanjan verotaso on monelta
osin Suomea kevyempää. Espanjassa progressiivinen verotus ja sen myötä tuloverotus
on Suomea matalampaa. Myös pääomatuloista perittävä kiinteämääräinen
vero on Suomen veroa alhaisempi. Perintö- ja lahjaverotuksen osalta
voidaan todeta, että Espanjassa perinnöstä tehtävät vähennykset ovat suurempia
ja laaja-alaisempia kuin Suomessa, tosin lopullista veron määrää nostaa
Espanjassa perinnönsaajan ennestään omistaman nettovarallisuuden määrä.
Suomessa aikaisempi varallisuus ei vaikuta perintöveron suuruuteen. Espanjassa
on myös edelleen käytössä varallisuusverotus, joka Suomessa on poistettu
käytöstä. Varallisuusvero voikin lopulta nostaa Espanjassa asuvan verovelvollisen
kokonaisverotaakan Suomen kanssa samalle tasolle. Tyhjentäviä johtopäätöksiä
Espanjan verotason edullisemmuudesta ei voida tehdä, sillä on hyvin
tapauskohtaista onko Suomen vai Espanjan verotus verovelvolliselle kokonaisvaltaisesti
kevyempää. Verovelvollisen taustatekijät sekä valtioiden erilaiset
vähennysoikeudet vaikuttavat veron määrään ja määrittelevät lopulta sen,
kumman valtion verotus muodostuu verovelvolliselle edullisemmaksi.