Miten rajoittaa tehokkaasti euromaiden budjettialijäämiä sekä velkaantumista?
NIEMINEN, LAURI (2008)
2008
Kansantaloustiede - Economics
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-04-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17922
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17922
Tiivistelmä
Euron käyttöönotto on tuonut suuria haasteita finanssipolitiikan kurinalaisuudelle. Liian suuret budjettialijäämät ja velkaantuminen saattavat nimittäin uhata EKP:n toimintaa. Lisäksi yhden maan finanssipolitiikalla on negatiivisia ulkoisvaikutuksia muille euromaille. Tilannetta hankaloittaa se, että yksittäisen euromaan finanssipolitiikka on tehokasta. Ongelma oli tiedossa, kun euroaluetta perustettiin. Vakaus- ja kasvusopimus (VKS) solmittiin rajoittamaan jäsenmaiden budjettialijäämiä sekä velkaantumista.
Keväällä 2005 VKS:n rajoituksiin lisättiin joustoa, kun jäsenmaat eivät kyenneet noudattamaan rajoitteita ja langettamaan toisilleen rangaistuksia rikkomuksista. Myöskään uuden VKS:n uskottavuus ei ole kovin hyvä, johtuen löysistä rajoitteista sekä rangaistusmekanismin tehottomuudesta. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella, voisiko nykyistä syvällisempi finanssipolitiikan koordinaatio olla uskottava ratkaisu finanssipolitiikan kurinalaisuuden ongelmaan. Koordinoidessaan maat voisivat huomata, että hillitympi finanssipolitiikka vähentäisi ulkoisvaikutuksia ja voisi parantaa niiden hyvinvointia.
Sitä kannustaako koordinaatio vähentämään budjettialijäämiä, tutkitaan tarkastelemalla teoreettisia sekä empiirisiä tutkimuksia finanssipolitiikan ulkoisvaikutuksista. Ulkoisvaikutukset todetaan melko pieniksi, joten koordinaatio ei vaikuta ratkaisulle kurinalaisuuden ongelmiin. Lisäksi koordinaatio antaa jäsenmaille mahdollisuuden painostaa EKP:ia poikkeamaan alhaisen inflaation takaavasta politiikasta. Tutkielmassa päädytään siihen tulokseen, että finanssipolitiikan koordinointi- ja rajoittamistehtävä tulisi antaa jäsenmaista riippumattomalle toimijalle. Se asettaisi maankohtaiset budjettitavoitteet ja voisi valvoa budjettialijäämiä uskottavasti ja pakottavasti – mutta myös joustavasti.
Asiasanat: Vakaus- ja kasvusopimus, EKP, ulkoisvaikutukset, finanssipolitiikan koordinaatio, euroalue
Keväällä 2005 VKS:n rajoituksiin lisättiin joustoa, kun jäsenmaat eivät kyenneet noudattamaan rajoitteita ja langettamaan toisilleen rangaistuksia rikkomuksista. Myöskään uuden VKS:n uskottavuus ei ole kovin hyvä, johtuen löysistä rajoitteista sekä rangaistusmekanismin tehottomuudesta. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella, voisiko nykyistä syvällisempi finanssipolitiikan koordinaatio olla uskottava ratkaisu finanssipolitiikan kurinalaisuuden ongelmaan. Koordinoidessaan maat voisivat huomata, että hillitympi finanssipolitiikka vähentäisi ulkoisvaikutuksia ja voisi parantaa niiden hyvinvointia.
Sitä kannustaako koordinaatio vähentämään budjettialijäämiä, tutkitaan tarkastelemalla teoreettisia sekä empiirisiä tutkimuksia finanssipolitiikan ulkoisvaikutuksista. Ulkoisvaikutukset todetaan melko pieniksi, joten koordinaatio ei vaikuta ratkaisulle kurinalaisuuden ongelmiin. Lisäksi koordinaatio antaa jäsenmaille mahdollisuuden painostaa EKP:ia poikkeamaan alhaisen inflaation takaavasta politiikasta. Tutkielmassa päädytään siihen tulokseen, että finanssipolitiikan koordinointi- ja rajoittamistehtävä tulisi antaa jäsenmaista riippumattomalle toimijalle. Se asettaisi maankohtaiset budjettitavoitteet ja voisi valvoa budjettialijäämiä uskottavasti ja pakottavasti – mutta myös joustavasti.
Asiasanat: Vakaus- ja kasvusopimus, EKP, ulkoisvaikutukset, finanssipolitiikan koordinaatio, euroalue