Johtajien tiedonhankinta ja organisaatioon sosiaalistuminen. Tapaustutkimus keskisuuren kaupallisen alan organisaation myymäläpäälliköistä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää myymäläpäälliköiden tiedonhankintaa kartoittamalla kohderyhmän keskeiset työtehtävät, tiedontarpeet ja työtehtävien tekemisessä apuna käytetyt keskeiset tiedonlähteet. Lisäksi kartoitettiin myymäläpäälliköiden omia työhön perehdyttämiskokemuksia, joita tarkasteltiin tiedonhankinnan näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena olivat eurooppalainen keskisuuri kaupallisen alan organisaatio ja sen Suomen yksikön 57 myymäläpäällikköä.

Tutkimus kuuluu ammatillisen tiedon hankinnan tutkimuksen piiriin. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on käytetty Leckien, Pettigrew’n & Sylvainin (1996) yleistä ammatillisen tiedon hankinnan mallia. Lisäksi käytettiin Sonnenwaldin (1999) informaatiohorisonttiteoriaa ja Johnson et al. (2006) teoriaa tiedonhankinnan poluista.

Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin kahdessa osassa. Ensin haastateltiin vapaamuotoisesti kolmea organisaation myymäläpäällikköä ja aluepäällikköä kesän ja syksyn aikana 2006. Varsinainen tutkimusaineisto kerättiin postikyselyllä tammikuussa 2007. Kyselyyn saatiin 34 vastausta. Tutkimustulokset koodattiin ja syötettiin SPSS-ohjelmaan ja analysoitiin tilastollisin menetelmin. Numeerista tutkimustietoa elävöitettiin haastatteluiden ja vapaamuotoisista vastauksista poimituilla esimerkeillä.

Tutkimus osoitti, että tutkimusorganisaation myymäläpäälliköiden työtehtävät ovat sidoksissa työrooleihin, jotka edelleen määrittävät tiedontarpeita. Työtehtävän luonne määritti informaatiohorisontin rakentumista: praktiset työtehtävät edellyttivät muutaman harkitun tiedonlähteen käyttöä, kun taas orientoivat työtehtävät laajensivat tiedonlähteiden kirjoa. Myymäläpäälliköt arvostivat erilaisia henkilölähteitä ja hankkivat tietoa organisaation sisäisissä sosiaalisissa verkostoissa. Lisäksi suosittiin organisaation sisäisiä kirjallisia lähteitä. Mies- ja naispuolisten myymäläpäälliköiden välillä ilmeni eroja suhtautumisessa kommunikoimiseen ja tiedonvälitykseen tiedonhankinnan näkökulmasta. Myymäläpäälliköillä ei ollut työkäytössään internetiä ja sähköpostia, mikä heijastui siihen, että tiedonlähteenä tai tiedonhankinnan kanavana suosittiin poikkeuksellisen paljon puhelinta ja faksia. Organisaation työhön perehdytyskoulutuksessa ilmeni puutteita, mikä saattaa johtaa siihen, etteivät myymäläpäälliköt sosiaalistu organisaatioon ja pääse sisälle organisaation sisäisiin sosiaalisiin verkostoihin ja verkostojen tarjoamien tiedonlähteiden äärelle.

Tutkimus vahvisti aiempaa johtajia käsittelevää tutkimuskirjallisuutta ja ammatillisen tiedon hankinnan mallin soveltuvuutta tutkimuksen käytössä. Tutkimus toi uutta tietoa työhön perehdyttämisen merkityksestä tiedonhankinnan kannalta ja organisaation sosiaalisista verkostoista.

Asiasanat (YSA): johtajat, sosialisaatio, sosiaaliset verkostot, tiedonhankinta

Muut asiasanat: ammatillisen tiedon hankinta, sosiaalistuminen