Documentation Versus Artistification in James Agee and Walker Evans's Let Us Now Praise Famous Men
KÄRKI, MARITA (2008)
2008
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-04-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17913
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17913
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee James Ageen ja Walker Evansin kirjaa Let Us Now Praise Famous Men (1941), joka on monitasoinen ja tinkimätön kuvaus valkoisten vuokraviljelijöiden elämästä Alabamassa kesällä 1936. Toimittaja James Agee ja valokuvaaja Walker Evans viettivät kesän dokumentoiden sanoin ja kuvin kolmen köyhän perheen elämää. Heidän alkuperäinen tarkoituksensa oli kirjoittaa ja valokuvata artikkelisarja vuokraviljelijöistä Fortune -lehteen, mutta vaikeaselkoinen ja sovinnaisesta poikkeava teksti ei sopinut keskiluokkaisille lukijoille suunnatun lehden imagoon, joten tekstiehdotus hylättiin. Muutamaa vuotta myöhemmin Agee ja Evans julkaisivat muokatun version kirjana. Tämä tutkielma rajoittuu tarkastelemaan kirjan tekstiosaa, joka on sekoitus faktaa ja fiktiota, yksityiskohtaista selostusta, runoutta, ajatusvirtaa ja hetken oivalluksia (epiphany).
Tutkielmani teoreettinen viitekehys on dokumentarismi, jonka pohjalta analysoin Ageen kuvausta köyhyydestä ja sen vaikutuksista, sekä modernismi, jonka avulla hahmotan Ageen tekstiä taiteena ja esteettisenä kokemuksena. Teoriaosan ensimmäisessä osassa tarkastelen dokumentarismin käsitettä ja sen lajeja, erityisesti dokumenttikerronnan nousukautta 1930-luvun Yhdysvalloissa. Eräs tärkeä syy dokumentarismin suosioon oli lama-aika, jolloin haluttiin saada yhä luotettavampaa tietoa ympäröivästä maailmasta. Toisaalta Yhdysvaltain hallituksen yritys peitellä lama-ajan pahoinvointia sekä propagandakampanjat heikensivät kansalaisten uskoa luotettavaan tiedonsaantiin.
Toisessa teoriaosassa tarkastelen modernismia, keskittyen erityisesti epifanian olemukseen. Let Us Now Praise Famous Men on kirja, joka yhdistelee monia tyylilajeja, mutta osittain sen voi katsoa olevan modernistinen, koska siinä on monia modernistiselle tekstille tyypillisiä piirteitä kuten usko median luomien kuvien takaiseen “todellisuuteen”, pyrkimys aitoon ja alkuperäiseen, sekä fragmentaation ja epifanien käyttö tietoisuutta lisäävänä tekijänä.
Tutkimusosassa analysoin ensin Ageen tapaa kuvata kokemaansa todellisuutta, eli köyhyyden eri ilmenemismuotoja. Tarkastelen myös Ageen suhdetta kuvattaviinsa sekä vieraantuneisuutta ja toiseuden tunnetta. Pohdin Ageen suhdetta lukijaansa sekä erilaisia lukijareaktioita hyödyntämällä Stanley Fishin, David Bleichin ja Wolfgang Iserin lukijateorioita. Agee ja lukija ovat monessa mielessä vuokraviljelijän vastakohtia: kirjailija ja oletettu lukija edustavat keskiluokkaista, intellektuellia kaupunkilaista, jonka joutilaisuus ja etuoikeutettu asema mahdollistavat esimerkiksi tämän kirjan lukemisen ja analysoinnin, kun taas hädin tuskin lukutaitoinen vuokraviljelijä ponnistelee saadakseen jokapäiväisen elannon. Tämä vastakohtaisuus näkyy kirjassa jännitteenä jatkuvasti. Ageen epäily havainnointiensa kirjaamisen oikeutuksesta, samoin kuin kyvystään esittää kokemansa ja näkemänsä asiat “aidosti” ja todellisuutta vastaavasti, jatkuu väsymättä alusta loppuun saakka.
Ageen taiteellista ilmaisua tutkin muun muassa modernismin keskeisen piirteen, epifanin, kautta. Let Us Now Praise Famous Men sisältää runsaasti epifaneja, toisin sanoen oivalluksia tai voimakkaita lyhytkestoisia tuntemuksia, jotka luovat tekstille yhtenäisyyttä sekä rakenteellisesti että sisällöllisesti. Taiteelliselta kannalta epifanit korostavat hetkellistä todellisuuden ymmärtämisen oleellisuutta ja kauneutta mutta myös todellisen ymmärtämisen haurautta ja hetkellisyyttä. Tämä puolestaan tukee kirjan dokumentaarista sanomaa, joka pakottaa, Ageen sanoin, “vakavan” lukijan tutustumaan edes ohikiitävän silmänräpäyksen ajan vuokraviljeljän elämän julman säteileviin yksityiskohtiin, jotka esitetään kaunistelematta, mitään pois jättämättä ja yleistämättä.
Hakusanoja: dokumentarismi, modernismi, epiphany, vuokraviljelijä, köyhyys, lamakausi,
1930-luku,Yhdysvallat
Tutkielmani teoreettinen viitekehys on dokumentarismi, jonka pohjalta analysoin Ageen kuvausta köyhyydestä ja sen vaikutuksista, sekä modernismi, jonka avulla hahmotan Ageen tekstiä taiteena ja esteettisenä kokemuksena. Teoriaosan ensimmäisessä osassa tarkastelen dokumentarismin käsitettä ja sen lajeja, erityisesti dokumenttikerronnan nousukautta 1930-luvun Yhdysvalloissa. Eräs tärkeä syy dokumentarismin suosioon oli lama-aika, jolloin haluttiin saada yhä luotettavampaa tietoa ympäröivästä maailmasta. Toisaalta Yhdysvaltain hallituksen yritys peitellä lama-ajan pahoinvointia sekä propagandakampanjat heikensivät kansalaisten uskoa luotettavaan tiedonsaantiin.
Toisessa teoriaosassa tarkastelen modernismia, keskittyen erityisesti epifanian olemukseen. Let Us Now Praise Famous Men on kirja, joka yhdistelee monia tyylilajeja, mutta osittain sen voi katsoa olevan modernistinen, koska siinä on monia modernistiselle tekstille tyypillisiä piirteitä kuten usko median luomien kuvien takaiseen “todellisuuteen”, pyrkimys aitoon ja alkuperäiseen, sekä fragmentaation ja epifanien käyttö tietoisuutta lisäävänä tekijänä.
Tutkimusosassa analysoin ensin Ageen tapaa kuvata kokemaansa todellisuutta, eli köyhyyden eri ilmenemismuotoja. Tarkastelen myös Ageen suhdetta kuvattaviinsa sekä vieraantuneisuutta ja toiseuden tunnetta. Pohdin Ageen suhdetta lukijaansa sekä erilaisia lukijareaktioita hyödyntämällä Stanley Fishin, David Bleichin ja Wolfgang Iserin lukijateorioita. Agee ja lukija ovat monessa mielessä vuokraviljelijän vastakohtia: kirjailija ja oletettu lukija edustavat keskiluokkaista, intellektuellia kaupunkilaista, jonka joutilaisuus ja etuoikeutettu asema mahdollistavat esimerkiksi tämän kirjan lukemisen ja analysoinnin, kun taas hädin tuskin lukutaitoinen vuokraviljelijä ponnistelee saadakseen jokapäiväisen elannon. Tämä vastakohtaisuus näkyy kirjassa jännitteenä jatkuvasti. Ageen epäily havainnointiensa kirjaamisen oikeutuksesta, samoin kuin kyvystään esittää kokemansa ja näkemänsä asiat “aidosti” ja todellisuutta vastaavasti, jatkuu väsymättä alusta loppuun saakka.
Ageen taiteellista ilmaisua tutkin muun muassa modernismin keskeisen piirteen, epifanin, kautta. Let Us Now Praise Famous Men sisältää runsaasti epifaneja, toisin sanoen oivalluksia tai voimakkaita lyhytkestoisia tuntemuksia, jotka luovat tekstille yhtenäisyyttä sekä rakenteellisesti että sisällöllisesti. Taiteelliselta kannalta epifanit korostavat hetkellistä todellisuuden ymmärtämisen oleellisuutta ja kauneutta mutta myös todellisen ymmärtämisen haurautta ja hetkellisyyttä. Tämä puolestaan tukee kirjan dokumentaarista sanomaa, joka pakottaa, Ageen sanoin, “vakavan” lukijan tutustumaan edes ohikiitävän silmänräpäyksen ajan vuokraviljeljän elämän julman säteileviin yksityiskohtiin, jotka esitetään kaunistelematta, mitään pois jättämättä ja yleistämättä.
Hakusanoja: dokumentarismi, modernismi, epiphany, vuokraviljelijä, köyhyys, lamakausi,
1930-luku,Yhdysvallat