Konservatiivinen ideologia ja sen kulttuuriset ulottuvuudet - hermeneuttinen tulkinta Geert Hofsteden kulttuuriteorian pohjalta

Abstract

Pro gradu –tutkielmassani tarkastelen erityisesti kahden konservatiivisen ajattelijan, Robert Nisbetin ja Roger Scrutonin, hahmottamaa traditionaalista konservatismia ja aatteen kulttuurisia ulottuvuuksia. Tarkoituksena on hermeneuttis-teoreettisella otteella tulkita Geert Hofsteden kulttuuriulottuvuuksien teorian viitekehyksen mukaisesti konservatiivisen ideologian ulottuvuuksia. Mukaan tutkielmaan on sisällytetty Hofsteden teoriasta kolme ulottuvuutta: valtaetäisyys, epävarmuuden välttäminen ja kollektiivisuus/individuaalisuus. Tutkielmaa on rajattu käsitteellisesti niin, että tutkimuskohteena on selkeästi dogmaattinen poliittinen konservatismi. Myös maantieteellistä rajausta on tehty; keskityn pääasiassa Yhdysvaltain ja Iso-Britannian konservatismin perinteeseen.

On tavanomaista käyttää Geert Hofsteden kulttuuriteoriaa maiden välisissä kulttuurien vertailuissa, mutta työni ideana on muodostaa konservatiivisten ajattelijoiden kirjoituksista eräänlainen ’synteettinen kulttuuri’, jonka piirteitä liitän Hofsteden kulttuuriteorian ulottuvuuksiin. Legitimaatio tällaiselle johtopäätökselle on siinä, että Hofsteden kulttuuriset ulottuvuudet on läsnä jokaisessa kulttuurissa ja täten myös näihin kulttuureihin sisältyvissä ideologioissa. On kuitenkin syytä muistaa, että teoreettinen ajattelu on eri asia kuin maiden poliittinen todellisuus. Työn luonne on teoreettinen ja Hofsteden teoria luo sille täsmällisen viitekehyksen. Primääriaineistona on käytetty etenkin Robert Nisbetin teoksia Conservatism: Dream and Reality ja The Quest for Community sekä Roger Scrutonin teoksia The Meaning of Conservatism ja A Political Philosophy: Arguments for Conservatism.

Tutkimuksen tulos on, että konservatiivisessa kulttuurissa valtaetäisyys on suuri, sillä konservatiivit eivät aja tasa-arvoa, vaan pyrkivät säilyttämään vanhakantaisen yhteiskuntajärjestyksen, jossa auktoriteeteilla ja hierarkioilla on vahva asema. Merkittävää on myös se, että taloudellista eriarvoisuutta pikemminkin tuetaan kuin yritetään tasoittaa. Epävarmuuden välttämisen tarve on suuri, sillä konservatiivien keskuudessa muutosvastarinta on suurta ja ratkaisumalleja haetaan mieluummin menneisyydestä kuin abstrakteista uusista ajatuksista. Yhteiskunnallista varmuutta saadaan vanhoista käytännöistä ja tavoista, kirjoittamattomista säännöistä sekä uskonnosta, joka on yhteydessä konservatiiviseen yhteiskuntamuodon legitimiteettiin. Konservatiivinen kulttuuri on myös kollektiivinen, sillä moderni yhteiskuntakehitys ja liiallinen individualismi ovat olleet traditionaalisten kriitikkojen hampaissa. Ihmiset ovat tulleet historian kuluessa yhä individualistisemmiksi, mikä kehitys ei miellytä vanhan elämäntavan vaalijoita ja säilyttäjiä. Johtopäätöksenä on, että Hofsteden kulttuuriteoriaa voidaan tietyin edellytyksin soveltaa myös teoreettisten kulttuurien tutkimukseen ja niistä saavutettavaan syvempään ymmärrykseen.

Asiasanat: Hofstede Geert, ideologiat – teoriat, konservatismi, kulttuuriteoriat, Nisbet Robert, Scruton Roger