Koulukiusaaminen vertaileva tutkimus koulukiusaamisesta Valkeakoskella

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, ilmeneekö Valkeakosken viidensillä ja kuudensilla luokilla koulukiusaamista ja verrata saatuja tuloksia 15 vuotta sitten samoilla kouluilla tehtyyn tutkimukseen. Tutkimuksessa selvitettiin koulukiusaamisen yleisyyttä, paikkoja, syitä, muotoja ja kiusaamistapoja sekä vertailtiin, oliko koulukiusaamisessa eroja koulun koon, sukupuolen tai oppilaiden ja opettajien kiusaamiskäsitysten välillä. Myös oppilaiden minäkuvan yhteyttä koulukiusaamiseen tutkittiin.

Tutkimuskohteena olivat Valkeakosken kuusi alakoulua, joista kolme olivat pikkukouluja ja kolme isoja kouluja: Kärjenniemi, Rauhala, Tarttila, Roukko, Sorrila ja Tietola. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat edellä mainittujen koulujen viidensiltä ja kuudensilta luokilta 294 oppilasta ja 12 opettajaa.

Tutkimus oli kvantitatiivinen tutkimus, jonka aineiston analyysissä käytettiin apuna SPSS 14 ohjelmaa. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2007. Mittavälineinä olivat omat kyselylomakkeet oppilaille ja opettajille. Lomakkeet sisälsivät pääasiassa suljettuja kysymyksiä, joiden vastauksissa käytettiin Likert-asteikkoa yhdestä viiteen. Avoimille vastauksille oli jätetty mahdollisuus. Vertailtaessa vuonna 1992 ja 2007 saatuja tuloksia keskenään, vaihtoehtojen yleisyyksiä ja eroja selvitettiin prosenttilukujen ja keskiarvojen avulla.

Tulokset osoittivat, että kiusaamista esiintyi tutkituilla kouluilla. Vertailtaessa vuonna 1992 saatuja tuloksia vuoden 2007 tuloksiin, todettiin koulukiusaamisen kuitenkin vähentyneen huomattavasti kaikilta osin. Samoin oppilaiden minäkuva oli parantunut. Mainittavia eroja kiusaamisen laadussa tai tavoissa ei ollut tapahtunut 15 vuoden aikana.

Oppilaiden vastausten perusteella havaittiin, että yleisin kiusaamispaikka oli välitunti. Syitä kiusaamiseen aiheutti ulkonäkö, vaatteet ja mielipiteet. Kouluissa kiusaamista tapahtui eniten nimittelemällä, porukasta pois jättämällä ja tönimällä.

Puolet oppilaista ei ole koskaan joutunut kiusaamisen kohteeksi. Kouluissa kiusaajat toimivat useimmin ryhmissä. Yleisin oppilaiden suhtautumistapa kiusaamista nähdessään oli kiusatun auttaminen ja avun hakeminen.

Vuonna 1992 pojat vastasivat joutuvansa tyttöjä useammin kiusatuksi. Vuoden 2007 tutkimuksessa tytöt kertoivat joutuvansa hieman poikia useammin kiusatuiksi. Pojat käyttivät fyysisiä kiusaamiskeinoja tyttöjä enemmän ja tytöt vastaavasti enemmän verbaalisia keinoja, varsinkin joukosta pois sulkemista.

Pienissä kouluissa esiintyi isoja kouluja enemmän kiusaamista koulumatkoilla. Isoissa kouluissa pieniä kouluja useammin kiusaamistapoina käytettiin lyömistä, nimittelyä, tavaroihin puuttumista ja kyberkiusaamista.

Kyberkiusaaminen oli vielä vähäistä tutkituilla kouluilla, mutta sitäkin tapahtui jopa usein joidenkin oppilaiden kohdalla. Tytöt käyttivät kiusaamistapanaan kyberkiusaamista hieman poikia enemmän.

Sekä vuoden 1992 että vuoden 2007 tutkimuksissa opettajat uskoivat kiusaamista tapahtuvan kouluissa oppilaita enemmän. Tämä voi johtua kiusaamisilmiön erilaisesta tulkinnasta oppilaiden ja opettajien kesken.

Avainsanat: koulukiusaaminen, minäkuva, kyberkiusaaminen, muutokset koulukiusaamisessa