Jokapäiväisen luonto- ja kaupunkiympäristön vaikutus emootioihin ja elpymiselämyksiin

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin luonto- ja kaupunkivideon vaikutusta emootioihin, elpymiselämyksiin ja pohdinnan määrään sekä hyvinvoinnin yhteyttä niihin. Koehenkilöt (n=58) olivat aikuisopiskelijoita iältään 29-60 vuotiaita. Ympäristöärsykkeenä käytettiin kahta 10 minuutin mittaista videota, joista toinen oli kuvattu metsäisellä kuntopolulla ja toinen kaupunkialueella. Koehenkilöt toimivat omina kontrolleinaan. Tuloksien analysoimiseen käytettiin parametrisia ja ei-parametrisia toistomittausten varianssianalyysin sekä t-testin menetelmiä. Hyvinvoinnin asteen vaikutusta between-tekijänä tarkasteltiin erikseen luonto- ja kaupunkivideon kohdalla.

Luontovideon katselu lisäsi elpymiselämyksiä merkitsevästi, kun taas kaupunkivideo vähensi niitä merkitsevästi. Hyvinvoinnin määrällä ei ollut vaikutusta elpymiselämysten muutoksiin. Hyvinvoinnilla tarkoitetaan tässä arkielämän koettuja huolia ja voimavaroja. Pohdinta ei lisääntynyt luontovideon vaikutuksesta, mutta kaupunkivideon vaikutuksesta se taas vähentyi merkitsevästi riippumatta hyvinvoinnin tasosta. Luontovideo muutti emootioiden valenssia merkitsevästi positiivisemmaksi ja kaupunkivideo muutti sitä merkitsevästi negatiivisemmaksi. Niillä, joiden hyvinvointi oli matala, luontovideo muutti emootioiden valenssia positiivisemmaksi kuin niillä, joiden hyvinvointi oli korkea. Laadullisesti emootiot muuttuivat niin, että levollisuuden, rentouden, hyväntuulisuuden ja tyytyväisyyden tunteet lisääntyivät merkitsevästi luontovideon katselun vaikutuksesta. Nämä tunteet puolestaan vähenivät merkitsevästi kaupunkivideon katselun jälkeen. Niillä, joiden hyvinvointi oli alhaisempi, levollisuuden, rentouden, hyväntuulisuuden ja tyytyväisyyden tunteet lisääntyivät luontovideon katselun jälkeen enemmän kuin niillä, joiden hyvinvointi oli korkeampi. Luonto- ja kaupunkivideon katsomisella ei ollut toisistaan poikkeavaa vaikutusta emootioiden intensiteettiin eli aktivaatiotasoon.

Tutkimuksessa vahvistui osaltaan se ympäristön elvyttävyysteorioiden oletus, että stressaantuneemmat hyötyvät enemmän luonnossa oleskelusta. Selkeää näyttöä saatiin siitä, että ympäristöllä on erilainen vaikutus stressistä elpymiseen hyvinvoinnin eri tasoilla. Huomionarvoista on se, että kaupunkivideo oli suurempi negatiivinen vaikuttaja kuin luontovideo positiivinen vaikuttaja. Terveydenhoitokulujen jatkuvasti kasvaessa tämä olisi hyvä ottaa huomioon, kun suunnitellaan tapoja, joilla pyritään vaikuttamaan kansanterveyteen.

Asiasanat: luontoympäristö, kaupunkiympäristö, elpyminen, elpymiselämykset, emootiot, pohdinta, hyvinvointi