3.-9. luokkalaisten koululaisten iltapäivätoiminta. Toiminnan tavoitteellisuus, tarpeellisuus ja tulevaisuuden haasteet

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia 3.-9. – luokkalaisten koululaisten iltapäivätoimintaa. Tutkimusongelmien tarkoituksena oli selvittää koululaisille järjestettävän iltapäivätoiminnan tavoitteellisuutta, iltapäivätoiminnan tarpeellisuutta ja toiminnan tulevaisuuden näkymiä ohjaajien näkökulmasta. Tutkimuksen alakysymyksinä pyrin aineiston avulla selvittämään mahdollisia eroja kaupunkien ja maaseutujen kerhotoiminnassa, kerho-ohjaajien lukumäärää suhteessa kerhossa käyviin koululaisiin, ohjaajien ammattitaitoa ja koulutustaustaa, koululaisten sukupuoli- ja ikäjakaumaa sekä millä tavoin koululaisten toiveet huomioidaan kerhotoiminnan sisällöissä.

Tutkimus laadittiin yhdessä opetusministeriön ja lääninhallitusten kanssa. Näin ollen yksi tutkimuksen tavoite oli tuoda lisätietoa näille tahoille ja vaikuttaa sitä kautta kerhotoiminnan kehittämiseen. Tämän vuoksi tutkimus selvitti, mikä on ohjaajien näkemys iltapäivätoiminnan tulevaisuudesta, millaisia kehitysehdotuksia heillä on ja näkevätkö ohjaajat joitain esteitä toiminnan kehittämiselle. Tämän lisäksi tutkimuksen tavoite oli selvittää, kuinka suuri osa toiminnan rahoituksesta on lääninhallituksien kautta saatavaa valtionavustusta.

Tutkimukseen osallistuivat kaikki Suomen viisi lääniä; Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi, Oulu ja Lappi. Tutkimus toteutettiin postitettujen kyselylomakkeiden avulla. Vastauksia tutkimukseen tuli kaikkiaan 38 kappaletta. Luonteeltaan tutkimus oli laadullinen ja vastaukset käsiteltiin teemoittelun avulla.

Tutkimustuloksien mukaan kerhotoiminta on tavoitteellista. Kerhotoiminnalle laaditaan toimintasuunnitelma, jossa tutkimusten mukaan huomioidaan myös koululaisten omat toiveet. Tutkimuksen mukaan kerhotoiminta koettiin myös tarpeelliseksi. Kerhotoiminta tavoitti koululaisia kunnan eri alueilta, ja toiminta koettiin ohjaajien taholta hyvin tärkeäksi. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin se, että kerhotoiminta tavoittaa parhaiten alakouluikäisiä koululaisia jättäen yläkouluikäiset vähemmälle huomiolle. Toiminta olisi vielä tärkeämpää, mikäli se tavoittaisi myös murrosikäiset nuoret.

Kerho-ohjaajien mukaan tulevaisuuden haasteena on kerhotoiminnan arvostuksen lisääminen. Kerhotoiminnan kehittymisen esteenä pidettiin sitä, ettei toimintaa arvosteta, joka taas näkyy ohjaajien heikkona palkkauksena ja huonoina tiloina. Heikko palkkaus taas johtaa siihen, ettei kerhotoiminnan töihin hakeudu alan ammattilaisia vaan kerho-ohjaajana on hyvin laaja kirjo eri alojen ihmisiä. Tämä kertoi myös toiminnan tavoitteellisuudesta, jonka toteutumista on syytä epäillä silloin kun ohjaajana on epäpäteviä aikuisia ja nuoria.

Avainsanat: iltapäivätoiminta, koululaiset, kerhotoiminta, nuorisotyö.