Älyllinen pääoma yrityksen keskeisenä voimavarana - Henkilöstöraportoinnin rakenne ja erot kohdeyrityksissä 2006

Abstract

Useiden yritysten pääoma koostuu tänä päivänä enenevässä määrin yritysten älyllisestä pääomasta. Globalisaation vuoksi yritykset panostavat entistä enemmän liiketoiminnan uudistamiseen ja kilpailukyvyn ylläpitämiseen, ja henkilöstö nähdään uuden oppimisen ja osaamisen vuoksi yhä keskeisempänä voimavarana. Henkilöstön osaamisen ja työkyvyn saadessa entistä tärkeämmän aseman kiinnostus henkilöstövoimavarojen seurantaan on kasvanut sekä yrityksissä että muualla yhteiskunnassa. Myös yhteiskunnallinen vastuu on korostunut, minkä vuoksi yrityksiltä edellytetäänkin tänä päivänä yhä läpinäkyvämpää ja avoimempaa viestintää toimintansa taloudellisista, ympäristöllisistä sekä sosiaalisista vaikutuksista. Perinteinen tilinpäätösraportointi ei anna riittävän kattavaa kuvaa yrityksen tuloksen muodostumisesta tai henkilöstön tilasta. Henkilöstöraportointiin on laadittu useita ohjeistoja, joista henkilöstötilinpäätösmalli sekä GRI-ohjeisto (Global Reporting Initiative -ohjeisto) kuuluvat ko. raportoinnin parhaisiin käytäntöihin.

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on analysoida kohdeyritysten henkilöstöraportoinnin rakennetta ja eroja GRI-ohjeiston sekä henkilöstötilinpäätösmallin mukaisten henkilöstötunnuslukujen pohjalta. Tavoitteeseen pyritään ensinnäkin vertaamalla henkilöstötilinpäätöksen ja GRI-ohjeiston henkilöstötunnuslukuja keskenään teorian pohjalta. Toiseksi analysoidaan keskeisten käsitteiden sekä ko. tunnuslukujen esiintyvyyttä kohdeyritysten raportoinnissa. Kolmanneksi analysoidaan mahdollisia toimialakohtaisia eroja yritysten välillä. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen case- eli tapaustutkimus ja tutkimusongelma ratkaistaan teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen empiirinen aineisto muodostetaan kahden pääomavaltaisen ja kahden tietointensiivisen pörssiyrityksen julkaisemista vuosikertomuksista ja yhteiskuntavastuuraporteista vuo-delta 2006. Tutkielman teoreettinen viitekehys, jonka pohjalta aineiston analyysi toteutetaan, muodostetaan GRI-ohjeiston ja henkilöstötilinpäätösmallin henkilöstötunnusluvuista.

Henkilöstötilinpäätösmallin ja GRI-ohjeiston vertailussa havaittiin G3-ohjeiston tunnus-lukujen olevan kansainvälisempiä ja henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukujen soveltuvan paremmin kansalliseen käyttöön. Näin ollen ohjeistot voidaan nähdä toisiaan täydentävinä. Yritysten raportointitapojen vaihtelusta johtuen vuosikertomukset ja yhteiskunta-vastuuraportit tulee nähdä toisiaan täydentävinä raportteina. Erilaisten raportointikäytäntöjen vuoksi raporttien vertailtavuus on haasteellista. Henkilöstötunnuslukuja esitettiin eniten kuvailevasti ilmaisten, mikä viittaa suureen tulkinnanvaraisuuteen sekä subjektiivisuuteen. Numeerinen raportointimuoto olisi sosiaalisesti vastuullisen sijoittajan näkökulmasta tarkasteltuna informatiivisempaa sekä luotettavampaa. Tunnuslukuja oli eniten TeliaSoneran raporteissa, ja toiseksi eniten niitä esiintyi sekä UPM:n että Stora Enson raporteissa. Selviä toimialakohtaisia eroja ei näin ollen havaittu.

Avainsanat: älyllinen pääoma, inhimillinen pääoma, henkilöstövoimavarat, henkilöstöraportointi, henkilöstötilinpäätös, GRI-ohjeisto