Psykologisen joustavuuden yhteys hoitotulokseen hoidettaessa masennusta kognitiivisella käyttäytymisterapialla ja hyväksymis- ja omistautumisterapialla

Abstract

Tämän tutkimuksen päätarkoitus oli tutkia psykologisen joustavuuden yhteyttä hoitotulokseen masennusta hoidettaessa. Tätä tarkoitusta varten haluttiin tutkia, saavutetaanko ryhmässä, jossa käsitellään kaikkia psykologisen joustavuuden osa-alueita (KKT + ACT -ryhmä) parempia tuloksia masennuksen hoidossa kuin ryhmässä, jossa psykologisen joustavuuden osa-alueista käsitellään vain arvoja (KKT + arvot -ryhmä), lisääntyykö psykologinen joustavuus enemmän KKT + ACT -ryhmässä kuin KKT + arvot -ryhmässä ja onko psykologisen joustavuuden muutos hoidon aikana ylipäätään positiivisesti yhteydessä hoitotulokseen, hoitoryhmästä riippumatta. Samalla tutkimuksessa haluttiin saada tietoa loppuvaiheen psykologian opiskelijoiden kyvystä hoitaa masentuneita asiakkaita lyhyen menetelmäopetuksen jälkeen. Lisäksi selvitettiin kuunteluotoksen avulla sitä, onko hoitoryhmien välillä eroja esimerkiksi terapiaistunnoissa tehtyjen harjoitusten määrässä, ja onko harjoitusten määrän tai niihin käytetyn ajan ja hoitotuloksen välillä yhteyttä?

Tutkimukseen osallistui 25 asiakasta. Asiakkaat jaettiin satunnaisesti kahteen hoitoryhmään, KKT:a ja arvokeskustelua tai KKT + ACT -hoitoa saavaan ryhmään. Jokaisella terapeutilla oli kaksi asiakasta, yksi kummastakin ryhmästä. Asiakasryhmät eivät eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi ennen terapian alkua. Tutkimuksessa asiakkaiden masentuneisuutta arvioitiin sekä ennen hoitoa että hoidon jälkeen DSM-IV -kriteerien mukaisen, vakavan masennusjakson kriteerejä selvittäneen diagnostisen haastattelun avulla. Lisäksi asiakkaiden masentuneisuutta ja muita oireita kartoitettiin ennen terapioiden alkua ja hoidon jälkeen seuraavien itsearviointimittarien avulla: BDI-depressiomittari, SCL-90-oirekyselykaavake, AAQ-8 – psykologista joustavuutta arvioiva mittari, sosiaalista toimintakykyä kartoittava JES-lomake, itseluottamusta, mielialaa ja tyytyväisyyttä elämään mittaavat 0–100 asteikot sekä RAND-36 -terveyttä ja hyvinvointia kartoittava lomake.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että psykologisen joustavuuden lisääntyminen hoidon aikana on positiivisesti yhteydessä hoitotulokseen masennusta hoidettaessa. Hoitoryhmien välillä ei havaittu selkeää eroa hoidon tuloksellisuudessa, vaan kumpikin hoito lievitti yhtä tehokkaasti asiakkaiden masennusta ja muita psyykkisiä oireita. Vaikkakin oletuksen vastaisia, tulokset vaikuttavat ymmärrettäviltä, sillä psykologinen joustavuus ei lisääntynyt enempää ryhmässä, jossa käsiteltiin kaikkia psykologisen joustavuuden osa-alueita (KKT + ACT -ryhmä), emmekä täten onnistuneet varioimaan tutkittavaa muuttujaa riittävästi. Tulokset tosin viittasivat siihen, että psykologinen joustavuus lisääntyi nopeammin KKT + ACT -ryhmässä. Tutkimuksen tulokset osoittivat myös, että loppuvaiheen psykologian opiskelijat kykenevät hoitamaan tuloksellisesti masennuksesta kärsiviä asiakkaita lyhyen menetelmäopetuksen jälkeen. Lisäksi kuunteluotosta koskevat tulokset osoittivat, että KKT + ACT -ryhmässä tehtiin KKT + arvot -ryhmää enemmän harjoituksia terapiaistuntojen aikana, ja viitteitä saatiin myös siitä, että terapiassa tehdyt harjoitukset olivat yhteydessä laajempaan hyvinvoinnin lisääntymiseen hoidon aikana.

Tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että psykologinen joustavuus on positiivisesti yhteydessä hoitotulokseen masentuneita henkilöitä hoidettaessa. Tutkimuksen tulokset osoittivat myös, että psykologian opiskelijat kykenevät hoitamaan tuloksellisesti jopa vaikeasta masennuksesta kärsiviä asiakkaita.

Avainsanat: kognitiivinen käyttäytymisterapia, hyväksymis- ja omistautumisterapia, masennus, psykologinen joustavuus, muutosprosessit