Uniapneapotilaan kokemukset saamastaan Cpap-hoidon ohjauksesta ja hoidon sujuvuudesta

Abstract

Uniapnea on yksi kansansairauksistamme, jota sairastaa noin 150 000 suomalaista. Cpap-hoito (continuous positive airway pressure) on ensisijainen hoitomuoto keskivaikean ja vaikean uniapnean hoitoon painonpudotuksen ohella. Hoidon haittapuolena on huono hoitomyöntyvyys, sillä suuri osa potilaista keskeyttää hoidon alkuvaiheessa. Potilasohjaus on keskeinen hoitotyön osa-alue ja sen avulla potilaiden asennetta ja suhtautumista uniapnean Cpap-hoitoon voidaan saada myönteisemmäksi.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata uniapneapotilaiden kokemuksia saamastaan Cpap-hoidon ohjauksesta hoidon alkuvaiheessa ja hoidon sujuvuudesta kotona. Tarkoituksena oli myös tuoda esille kehitysehdotuksia hoidon ohjauksen parantamiseksi. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelulla kymmeneltä Cpap-hoidon aloittaneelta uniapneapotilaalta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla.

Tutkimuksen mukaan potilaat olivat pääosin tyytyväisiä saamaansa hoidon ohjaukseen. Tyytyväisyyttä aiheutti hyvin suunniteltu ja toteutettu hoitoprosessi, sisällöltään laadukas ohjaus sekä ohjauksen kokonaisvaltaisuus. Potilaita tuettiin hoidon aloittamisen jälkeen eri keinoin ja hoidon jatkuvuus oli turvattu.

Hoidon alkuvaiheessa potilailla oli monenlaisia ongelmia hoidossa käytettävän maskin ja laitteiston kanssa. Myös nukkumisessa laitteen kanssa koettiin vaikeuksia ja hoidosta seurasi sivuvaikutuksia, joista yleisimpiä olivat nenän ja suun kuivuminen. Asenne hoitoa kohtaan oli usein negatiivinen. Potilaat saivat voimia hoidon jatkamiseen läheisiltään, vertaisryhmiltä sekä siitä, että hoidosta huomattiin olevan apua itselle ja läheisille.

Potilaat kokivat hoidon organisoinnissa olevan epäkohtia, sillä jono unitutkimukseen ja Cpap-hoitoon oli tulosten mukaan pitkä ja se aiheutti joillekin potilaille turhautumista. Potilailla oli myös puutteelliset ennakkotiedot hoidosta. Lisätietoja potilaat jäivät kaipaamaan usealta eri hoidon osa-alueelta.

Tutkimuksen mukaan Cpap-hoidon ohjaus on potilaiden näkökulmasta onnistunutta, joskin ohjauksessa on myös kehitettäviä osa-alueita. Hoidossa ongelmia aiheuttavat maskiin ja laitteistoon liittyvät epämukavuudet. Tyytymättömyyttä hoidossa ja sen ohjauksessa aiheuttavat pitkät jonot ja ennakkotietojen puutteellisuus. Tulosten mukaan hoidon ohjausta voitaisiin kehittää siten, että ennakkotiedotusta hoidosta parannettaisiin ja omahoitajajärjestelmää kehitettäisiin uniapnean hoidossa

Avainsanat: potilasohjaus, uniapnea, Cpap-hoito