Kääntäjä käyttöohjeiden käytettävyyden parantajana

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan käyttöohjeiden käytettävyyttä ja sitä, miten kääntäjä voi vaikuttaa siihen. Käyttöohjeiden käytettävyyttä tutkitaan kuuden eri osatekijän näkökulmasta. Koska tekninen kääntäjä työskentelee samojen tekstien parissa kuin tekninen viestijä, osatekijät määriteltiin teknisille viestijöille suunnattujen käytettävyysohjeiden pohjalta. Osatekijät ovat ymmärrettävyys, luettavuus, tehokkuus, virheettömyys, opittavuus ja turvallisuus. Tutkimuksen tarkoituksena on käytettävyyden osatekijöiden avulla ensinnäkin selvittää, mitä käytettävyys käyttöohjeiden kohdalla tarkoittaa ja toisaalta tutkia, miten kääntäjä voi sitä parantaa. Käytettävyystutkimusta tehdään usein vasta käännösvaiheen jälkeen, mutta tässä työssä lähtökohtana on se, miten tekstin käytettävyyttä voidaan parantaa jo ennen kuin se päätyy lukijan käsiin.

Käytettävyyden osatekijöihin pohjautuen tutkielmassa kerättiin kokoon kääntäjälle suunnatut käytettävyysohjeet, joita noudattamalla käännöksen käytettävyyden oletettiin paranevan. Kääntäjän mahdollisuuksia hyödyntää käytettävyysohjeita työssään tutkittiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla siten, että ennen haastattelua kukin haastateltava tutustui käytettävyysohjeisiin ja yritti soveltaa niitä käyttöohjekäännöstä laatiessaan. Haastattelujen tarkoituksena oli selvittää, mitä käytettävyyden paranemiseen tähtääviä ohjeita kääntäjien oli mahdollista noudattaa ja miksi joitakin ohjeita ei noudatettu. Lisäksi haastattelujen avulla haluttiin selvittää, onko kääntäjälle suunnattu käytettävyysohjeistus ylipäätään tarpeellinen. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea pirkanmaalaista kääntäjää, joilla oli aikaisempaa kokemusta käyttöohjeiden kääntämisestä. Haastatelluista kaksi työskenteli käännöstoimiston alihankkijoina ja yksi käännöstoimistossa in-house-kääntäjänä.

Parhaiten kääntäjät pystyivät vaikuttamaan käännöksen käytettävyyteen ymmärrettävyyden, virheettömyyden ja opittavuuden tasoilla, kun taas mahdollisuudet vaikuttaa tekstin tehokkuuteen ja turvallisuuteen olivat hyvin pienet. Tekstin tehokkuuteen ja turvallisuuteen pyrkivät käytettävyysohjeet liittyivät pitkälti tekstin sisällön muokkaamiseen. Luettavuuteen typografisessa mielessä kääntäjät eivät voineet vaikuttaa juuri lainkaan. Eräs suurimmista syistä siihen, että käytettävyysohjeita ei noudatettu tai pystytty noudattamaan, oli asiakkaan toiveiden huomioiminen. Käytettävien käyttöohjekäännösten syntymiseksi kääntäjät kaipaisivat tiiviimpää yhteistyötä asiakkaan ja tekstin lukijan kanssa. Käytettävyysohjeet osoittautuivat hyväksi keinoksi purkaa kääntäjien automatisoituneita käännösrutiineja, sillä ohjeiden huomioiminen kiinnitti kääntäjien huomion tarkemmin tehtyihin käännösratkaisuihin. Kääntäjille laadittuja käytettävyysohjeita muokattiin haastattelujen perusteella siten, että niihin sisällytettiin vain toimiviksi havaitut ohjeet.

Avainsanat: tekninen kääntäminen, käyttöohje, käytettävyys, haastattelututkimus