Naistenlehden käytön tarjoumateoreettinen tulkinta

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan naistenlehtien käyttöä lehtien materiaalisuuden ja esineluonteen näkökulmasta siten, että lähtökohtana ovat naisviihteen tutkimuksessa perinteisesti esiin nousseet teemat: naistenlehden kulttuurinen vähempiarvoisuus sekä sen rooli naisten arjessa ja naisidentiteetin, roolien ja naisten oman alueen rakentajana. Työssä selvitetään, onko naistenlehtien käytöstä löydettävissä uusia puolia, kun lehden esineluonne ja sen aikaan ja paikkaan sitoutuva käyttö otetaan tutkimuksessa huomioon.

Työn empiirinen osa perustuu lehtiä lukevien naisten teemahaastatteluihin, jotka on analysoitu sisällönanalyysiä ja kulttuuristen jäsennysten analyysiä hyväksi käyttäen. Analyysin käsitteellisenä välineenä toimii tarjouman, eli affordanssin teoria, joka auttaa hahmottamaan, mitä naistenlehti antaa käyttäjälleen. Teoreettinen viitekehys muodostuu työssä niin sanotun postkonstruktionistisen näkökulman ympärille, joka pohjautuu konstruktionismiin, mutta ottaa kielen ja kulttuuristen seikkojen ohella huomioon myös materiaalisuuden, ajallisuuden ja paikallisuuden.

Analyysissä naistenlehtien käyttöön liittyvät konkreettiset materiaaliset käytännöt, säästämisen, kierrättämisen ja hyödyntämisen teot näyttäytyvät osana lehtien käytön kokonaisuutta. Tarjoumanäkökulma tuo esiin tutut naistenlehden merkitykset ja funktiot, mutta nostaa arjesta irrottautumisen ja itselle sallimisen sekä nautinnon elementit korostuneeseen asemaan yhdessä lehden materiaalisuuden synnyttämien sosiaalisten käytäntöjen kanssa. Tutkielman perusteella naistenlehden käyttö ilmiönä on perinteitään noudattavaa, mutta se jäsentyy myös luontevaksi osaksi nykyajalle tyypillistä viihteen ja vapaa-ajankäyttöä.

Asiasanat: Naistenlehti, mediankäyttö, tarjouma, affordanssi, materiaalisuus, postkonstruktionismi