Yritysten sisäisten kontrollien kehittäminen julkisen hallinnon vauhdittamina. Sarbanes-Oxley 404
VERHO, SANNA (2008)
2008
Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi - Financial Administration and Public Sector Accounting
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-03-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17845
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17845
Tiivistelmä
Yhdysvalloissa 2000-luvun alussa suuryrityksissä paljastuneet väärinkäytökset ja tulostietojen vääristely johtivat vuonna 2002 Sarbanes-Oxley -lain säätämiseen.
Tarkoituksena oli palauttaa sijoittajien luottamus arvopaperimarkkinoihin ja pörssiyhtiöiden tulostietoihin ja kehittää yritysten tilinpäätösraportointia. Keskeisiä asioita Sarbanes-Oxley -laissa ovat sisäiset kontrollit, sisäinen valvonta ja hyvä hallintotapa.
Sarbanes-Oxley -laki korostaa paitsi ylimmän johdon vastuuta yrityksen taloudellisen
informaation oikeellisuudesta, myös tilintarkastajan riippumattomuutta ja toisaalta lisää
tilintarkastajiin kohdistuvaa valvontaa. Vastuu sisäisistä kontrolleista ja kontrollijärjestelmien rakentamisesta on ylimmällä johdolla ja käytännössä velvoitteen täyttäminen on merkinnyt mittavia ja kalliita uudistuksia yrityksissä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miksi Sarbanes-Oxley -lain laatiminen oli
tarpeen, miksi yritysten kontrollirakenteet ja -prosessit eivät jo olleet kunnossa ja mitkä ovat lain hyödyt ja haitat kolmen raportointivuoden aikana kertyneiden kokemusten perusteella. Sarbanes-Oxley -lakia tarkastellaan sekä yrityksen johdon, henkilökunnan,
omistajien ja muiden sidosryhmien että julkisen edun näkökulmasta. Tutkimuksessa on
tarkasteltu lain vaikutuksia myös Yhdysvaltojen ulkopuolella käyttäen esimerkkinä
suomalaisia pörssiyhtiöitä sekä yhdysvaltalaisen yhtiön suomalaista tytäryhtiötä.
Asiasanat:
Sarbanes-Oxley, sisäinen kontrolli, sisäinen valvonta, corporate
governance, hyvä hallintotapa, päämies-agentti -teoria,
portinvartija
Tarkoituksena oli palauttaa sijoittajien luottamus arvopaperimarkkinoihin ja pörssiyhtiöiden tulostietoihin ja kehittää yritysten tilinpäätösraportointia. Keskeisiä asioita Sarbanes-Oxley -laissa ovat sisäiset kontrollit, sisäinen valvonta ja hyvä hallintotapa.
Sarbanes-Oxley -laki korostaa paitsi ylimmän johdon vastuuta yrityksen taloudellisen
informaation oikeellisuudesta, myös tilintarkastajan riippumattomuutta ja toisaalta lisää
tilintarkastajiin kohdistuvaa valvontaa. Vastuu sisäisistä kontrolleista ja kontrollijärjestelmien rakentamisesta on ylimmällä johdolla ja käytännössä velvoitteen täyttäminen on merkinnyt mittavia ja kalliita uudistuksia yrityksissä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miksi Sarbanes-Oxley -lain laatiminen oli
tarpeen, miksi yritysten kontrollirakenteet ja -prosessit eivät jo olleet kunnossa ja mitkä ovat lain hyödyt ja haitat kolmen raportointivuoden aikana kertyneiden kokemusten perusteella. Sarbanes-Oxley -lakia tarkastellaan sekä yrityksen johdon, henkilökunnan,
omistajien ja muiden sidosryhmien että julkisen edun näkökulmasta. Tutkimuksessa on
tarkasteltu lain vaikutuksia myös Yhdysvaltojen ulkopuolella käyttäen esimerkkinä
suomalaisia pörssiyhtiöitä sekä yhdysvaltalaisen yhtiön suomalaista tytäryhtiötä.
Asiasanat:
Sarbanes-Oxley, sisäinen kontrolli, sisäinen valvonta, corporate
governance, hyvä hallintotapa, päämies-agentti -teoria,
portinvartija