Miten kirjoitustulkkauksessa syntyvä tulke eroaa puheesta ja miksi?
SALAKARI, VIRPI (2008)
SALAKARI, VIRPI
2008
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-03-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17842
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17842
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena ovat puheen ja kirjoitustulkkauksessa syntyvän tulkkeen väliset erot. Kirjoitustulkkaus on tulkkaustapa, jota käytetään pääasiallisesti tulkattaessa kuuroutuneille ja vaikeasti huonokuuloisille. Tämä tutkimus on osa Kuulonhuoltoliitto ry:n Tulkkipalvelun kehittämisprojektia (Tupu), jonka tarkoituksena on tutkia kirjoitustulkkausta ja sen kehittämismahdollisuuksia.
Tutkimuksen aineistona ovat kuuroutuneiden seminaarissa esiintyneiden kahden erityyppisen puhujan esitelmien katkelmat. Nauhoituksissa käytettiin kahta videokameraa ja yhtä ääninauhuria. Videokameroista toisella kuvattiin tulkkityöskentelyä ja toisella samanaikaisesti sekä puhujaa että valkokankaalle heijastettua kirjoitustulketta. Tulkkeet tallennettiin ja valittujen otosten puheet litteroitiin. Jälkikäteen tulkkeisiin lisättiin, videonauhoitusten avulla, näkyviin tulkkaustilanteessa tehdyt korjaukset, mikä mahdollisti puheen ja tulkkeen ajallisen kohdistamisen.
Nykyisten kirjoitustulkkauksen ohjeiden mukaan kaikki puhe tulisi kirjoittaa täysin sana sanalta. Tämän lisäksi kirjoitustulkin tulisi ehtiä lisätä tulkkeeseen ympäristön ääniä ja muita huomioita, vaikka nopea kirjoitustahti on noin kolme kertaa hitaampaa kuin rauhallinen puhenopeus. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä kirjoitustulkkauksessa tapahtuu eli minkälaisia muutoksia puheen ja tulkkeen välillä esiintyy. Tutkimuksessa verrattiin kirjoitustulketta ja puheen litteraatiota toisiinsa. Analyysia varten muutokset jaoteltiin neljään ryhmään: muokkauksiin, poistoihin, lisäyksiin ja kirjoitusvirheisiin. Kaikki muutokset käsiteltiin ensin puhujakohtaisesti ja sen jälkeen puhujien muutoksia vertailtiin keskenään.
Tutkimustulokset osoittavat, että puhenopeudella on merkitystä viestin sisällön välittymiseen kirjoitustulkkaustilanteessa. Rauhallisesti puhuneen puhujan puheista välittyi lukijoille huomattavasti enemmän kuin nopeasti puhuneen puhujan puheista. Nopeasti puhuneen puhujan puheiden tulkkeissa esiintyi enemmän ja pidempiä poistoja kuin rauhallisesti puhuneen puhujan puheiden tulkkeissa. Tutkimustulokset tukevat ajatusta, että jonkinasteinen tiivistäminen tulkkaustilanteessa olisi tarpeen. Puhujia varten olisi mielestäni hyvä kehittää ohjeistus siitä, minkälaisiin seikkoihin heidän kannattaa kiinnittää huomiota silloin, kun puhe kirjoitustulkataan.
Asiasanat: tulkkaus, kirjoitustulkkaus, kuuroutunut, huonokuuloinen
Tutkimuksen aineistona ovat kuuroutuneiden seminaarissa esiintyneiden kahden erityyppisen puhujan esitelmien katkelmat. Nauhoituksissa käytettiin kahta videokameraa ja yhtä ääninauhuria. Videokameroista toisella kuvattiin tulkkityöskentelyä ja toisella samanaikaisesti sekä puhujaa että valkokankaalle heijastettua kirjoitustulketta. Tulkkeet tallennettiin ja valittujen otosten puheet litteroitiin. Jälkikäteen tulkkeisiin lisättiin, videonauhoitusten avulla, näkyviin tulkkaustilanteessa tehdyt korjaukset, mikä mahdollisti puheen ja tulkkeen ajallisen kohdistamisen.
Nykyisten kirjoitustulkkauksen ohjeiden mukaan kaikki puhe tulisi kirjoittaa täysin sana sanalta. Tämän lisäksi kirjoitustulkin tulisi ehtiä lisätä tulkkeeseen ympäristön ääniä ja muita huomioita, vaikka nopea kirjoitustahti on noin kolme kertaa hitaampaa kuin rauhallinen puhenopeus. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä kirjoitustulkkauksessa tapahtuu eli minkälaisia muutoksia puheen ja tulkkeen välillä esiintyy. Tutkimuksessa verrattiin kirjoitustulketta ja puheen litteraatiota toisiinsa. Analyysia varten muutokset jaoteltiin neljään ryhmään: muokkauksiin, poistoihin, lisäyksiin ja kirjoitusvirheisiin. Kaikki muutokset käsiteltiin ensin puhujakohtaisesti ja sen jälkeen puhujien muutoksia vertailtiin keskenään.
Tutkimustulokset osoittavat, että puhenopeudella on merkitystä viestin sisällön välittymiseen kirjoitustulkkaustilanteessa. Rauhallisesti puhuneen puhujan puheista välittyi lukijoille huomattavasti enemmän kuin nopeasti puhuneen puhujan puheista. Nopeasti puhuneen puhujan puheiden tulkkeissa esiintyi enemmän ja pidempiä poistoja kuin rauhallisesti puhuneen puhujan puheiden tulkkeissa. Tutkimustulokset tukevat ajatusta, että jonkinasteinen tiivistäminen tulkkaustilanteessa olisi tarpeen. Puhujia varten olisi mielestäni hyvä kehittää ohjeistus siitä, minkälaisiin seikkoihin heidän kannattaa kiinnittää huomiota silloin, kun puhe kirjoitustulkataan.
Asiasanat: tulkkaus, kirjoitustulkkaus, kuuroutunut, huonokuuloinen