Musiikin melodiapohjaiset digitaaliset tiedonhakupalvelut: Nuotti-, melodiahahmo- ja hyräilyhaun käyttäjälähtöinen evaluointi

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan kolmea musiikin melodiapohjaista hakutapaa: musiikin hakua nuoteilla, musiikin hakua melodiahahmolla ja musiikin hyräilyhakua. Tutkimuskysymys on jokaisen hakutavan kohdalla sama: Miten kyseinen hakutapa soveltuu musiikin tiedonhakuun? Tutkimusta varten valittiin kolme Internetissä vapaasti käytettävää musiikin digitaalista tiedonhakupalvelua: Musipedia, Tunespotting ja Midomi. Tutkimuksessa vertaillaan musiikin eri fasettien roolia musiikin tiedonhaussa ja pohditaan musiikin representaatioiden sekä niiden visualisoinnin keskinäistä paremmuutta. Tutkimusmenetelmäksi valittiin käytettävyystestaus, jonka menetelmänä käytettiin ääneenajattelua ja lomakehaastattelua.

Musipedian ja Tunespottingin käytettävyystestit järjestettiin Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen tiloissa ja Midomin käytettävyystestit vietiin läpi kenttätestauksena. Testitilanne sisälsi jokaisessa tapauksessa neljä vaihetta: testin selvittämisen testikäyttäjälle, alkuhaastattelun, testitehtävien suorittamisen ja loppuhaastattelun. Käytettävyystesteissä palveluista löydettiin paljon käytettävyysongelmia, jotka luokiteltiin Nielsenin vakavuusluokituksen mukaan. Eniten käytettävyysongelmia havaittiin Musipediasta (yhteensä 19 ongelmaa, joista kaksi katastrofaalista), seuraavaksi Tunespottingista (18 ongelmaa, joista kolme katastrofaalista) ja kolmanneksi Midomista (12 ongelmaa, joista yhtään ei voida luokitella katastrofaaliseksi).

Vaikka kaikista testatuista toiminnoista löydettiin käytettävyysongelmia, erityisesti Musipedian melodiahahmohaku ja Midomin hyräilyhaku olivat ominaisuuksia, joita testihenkilöt pitivät hyödyllisinä ja soveltuvina musiikin hakuun. Musipedian virtuaalisen pianokoskettimiston ja Tunespottingin nuottiviivaston käyttäminen oli testihenkilöille hankalaa.

Nuotteihin perustuvat musiikin melodian hakutavat ovat lähtökohtaisesti ongelmallisia, koska niiden tehokas käyttäminen edellyttää vahvaa tietämystä länsimaisen musiikin teoriasta. Käytettävyystestit osoittivat, että tutkimuksen nuotteihin perustuvat hakutavat sopivat vain musiikintutkijoille tai länsimaisen taidemusiikin osaajille, eivätkä sovellu musiikin yleisten käyttäjien tai ammattikäyttäjien tavoitteiden saavuttamiseen. Käytettävyystesteissä havaittujen käytettävyysongelmien määrä osoittaa käyttäjälähtöisen evaluoinnin hyödyllisyyden musiikin hakupalveluiden suunnittelussa ja kehitystyössä. Koska musikaalisuus ja musiikillinen osaaminen ovat henkilökohtaisia ominaisuuksia, käyttäjälähtöisen näkökulman kautta hakupalveluiden potentiaalisten käyttäjien henkilökohtaiset erot tulevat selkeästi esiin.

Avainsanat: käytettävyys, käytettävyystestaus, musiikin tiedonhaku, www-sivustot