Varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen seudullisella yhteistyöllä

Abstract

Pro gradu –työn aiheena on varhaiskasvatuksen laatu ja seudullinen yhteistyö. Laadun määrittäminen on sidoksissa ympäristöön. Varhaiskasvatuksen laatuun vaikuttavat monet tekijät, kuten arvot, puitteet, johtaminen, työyhteisön toimivuus, asiakkuudet ja arviointi. Varhaiskasvatuksen seudullinen yhteistyö muodostuu kuntien välisestä yhteistyöstä ja edellyttää yhteistä suunnittelua.

Deskriptiivisessä survey-tutkimuksessa kartoitettiin varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja lasten vanhempien mielipiteitä varhaiskasvatuksen laadun nykytilasta ja kehittämiskohteista. Lisäksi tarkasteltiin seudullisen yhteistyön nykytilaa ja päivähoidon kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusalueena oli Kanta-Häme ja tutkimuskohteina erikokoiset maalaiskunnat. Aineisto hankittiin kyselylomakkeen avulla. Strukturoituja kysymyksiä täydensivät avoimet kysymykset. Varhaiskasvatuksen eri toimipisteisiin jaettiin kaikkiaan 200 kyselylomaketta. Lomakkeita palautettiin 154 kappaletta, joten vastausprosentti oli 77. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin tilastollisia menetelmiä käyttäen ja avovastaukset laadullisella sisällönanalyysillä.

Tutkimus osoitti, että varhaiskasvatuspalvelujen vahvuus on monipuolisuudessa. Lasten vanhempien ja työntekijöiden mielestä tärkeimpiä laatutekijöitä olivat lasten viihtyminen ja yksilöllinen huomioiminen sekä ammattitaitoinen henkilökunta. Lisäksi vastaajat arvostivat turvallista kasvuympäristöä, sopivan kokoisia lapsiryhmiä ja monipuolista toimintaa. Kasvatuskumppanuutta pidettiin tärkeänä tekijänä vanhempien ja henkilökunnan välisessä yhteistyössä, jolla nähtiin myös olevan vaikutusta lasten kehitykseen. Päivähoidon kehittämiskohteet liittyivät voimakkaimmin ryhmäkokoihin, sijaiskäytäntöihin, toiminnan dokumentointiin ja laatukäsikirjoihin.

Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että seudullista yhteistyötä on mahdollista lisätä kuntien omaleimaisuutta kunnioittaen. Seudulliset varhaiskasvatuksen yhteistyökohteet tuntuvat painottuvan opetussuunnitelmien suunnitteluun ja yhteisten koulutusten järjestämiseen. Yhteistyön kehittämistarpeet puolestaan kohdistuivat seudullisen päivähoitohaun ja asiakasmaksukäytäntöjen yhtenäistämiseen. Erityisalojen asiantuntemuksen levittäminen seudullisesti ja sijaiskäytäntöjen kehittäminen mahdollistavat erityispalveluiden paremman saatavuuden ja pysyvyyden lasten arjessa. Laatutyön organisoiminen seudullisesti antaa myös mahdollisuudet osaamisen jakamiseen laajalla alueella. Suoritetussa tutkimuksessa laatutyö ja seudullinen yhteistyö koettiin kehittämisen kannalta tärkeänä työnä. Lisäksi seudulliselle yhteistyölle on olemassa tutkimuksen mukaan hyvät lähtökohdat.

Avainsanat: varhaiskasvatus, laatu, yhteistyö, seudullisuus ja kehittäminen.