Yhteisiä vai yhden puolueen asioita? Toijalan Työväenyhdistys kunnallisena kehittäjänä
SALIN, JOHANNA (2008)
SALIN, JOHANNA
2008
Historia - History
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-02-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17767
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17767
Tiivistelmä
Toijalan Työväenyhdistys on SDP:n alainen järjestö Toijalassa. Työväenyhdistyksen määrittelemiä poliittisia tavoitteita toteutti käytännössä sosialidemokraattinen valtuustoryhmä, joka muodosti yhdessä SKDL:n kanssa yhteisen vasemmistoryhmän. Toijalassa on ollut ominaista sosialidemokraattien ja kommunistien sujuva yhteistyö. Yhteistyön turvin puolueet saattoivat muodostaa valtuustoon vasemmistoenemmistön ja johtaa politiikkaa. Tutkimuksessa selvitän vasemmistoenemmistön johtaman kunnallispolitiikan ilmentymistä Toijalassa. Tutkimuksen näkökulma on sosialidemokraattien toiminnassa ja poliittisessa tavoitteenasettelussa.
Vuoden 1956 kunnallisvaaleissa vasemmistopuolueet nousivat enemmistöasemaan Toijalan valtuustossa, ja sosialidemokraattien valtuustoryhmästä tuli suurin. Ennen tätä porvaripuolueet olivat johtaneet kunnallispoliittista päätöksentekoa. Vasemmistoenemmistön turvin sosialidemokraatit saavuttivat vähitellen keskeiset poliittiset johtopaikat ja alkoivat ajaa poliittisia tavoitteitaan. Toijalassa vallan rakenteet osoittautuivat melko vakaiksi. SDP oli pitkään vaaleissa suurin puolue. Kokoomus oli toinen Toijalan suurimmista poliittisista ryhmistä, mutta kokoomus pääsi harvoin SDP:n edelle vaalituloksissa. SKDL:n kannatus oli melko vakiintunut. Vaaleissa vastakkain olivat vasemmistovallan jatkuvuus ja porvarivähemmistön asettama haaste perinteisille valtasuhteille.
Tutkimus päättyy vuoden 1996 kunnallisvaaleihin, joiden seurauksena vasemmistoenemmistön aika oli ohi. Sosialidemokraatit joutuivat totuttelemaan uuteen tilanteeseen, jossa keskeiset vaikutusmahdollisuudet olivat muiden poliittisten ryhmien hallussa. 1980-ja 1990-lukuja ovat osaltaan sävyttäneet keskustelu julkisten palvelujen tulevaisuudesta ja taloudelliset vaikeudet.
Tutkimuksen pääasiallisena lähdeaineistona olen käyttänyt Toijalan Työväenyhdistyksen arkistomateriaalia, erityisesti pöytäkirjoja ja toimintakertomuksia. Lähteenä oli lisäksi ollut Toijalan Työväenyhdistyksen julkaisema Toijalan Demari -lehti.
Tutkimus puolueiden toiminnasta paikallisella tasolla on melko vähäistä. Kunnallispolitiikkaa ei yleensä ole käsitelty poliittisen ryhmien välisten suhteiden kautta, vaikka poliittisten ryhmien välisten valtasuhteiden muotoutuminen vaikuttaa olennaisesti päätöksentekoon kunnissa. Poliittisten ryhmien väliset suhteet määräytyvät paikallisten olojen pohjalta. Toijala on esimerkki pitkään jatkuneesta vasemmistojohtoisesta kunnallispolitiikasta. Monessa kunnassa nimenomaan sosialidemokraattien ja kommunistien suhteet olivat muun muassa historiallisten syiden takia kärjistyneet. Kilpailun takia poliittisten ryhmien välisen yhteistyön suunnat ovat yleensä vaihdelleet. Toijalan vasemmistopuolueiden välisen yhteistyön pitkäkestoisuutta ja toimivuutta voidaan pitää erityisenä. Toijalan tilanne erosi muun muassa naapurikuntiensa Viialan ja Valkeakosken kunnallispoliittisista olosuhteista, koska vasemmistopuolueiden yhteistyösuhteet ovat olleet näissä kunnissa monimutkaisemmat. Myös monissa kunnissa harjoitettu sosialidemokraattien ja kokoomuksen aseveliyhteistyö oli vieras asetelma Toijalassa, jossa vastakkain olivat juuri vasemmisto ja oikeisto.
Tutkin Toijalan poliittisten ryhmien suhteita sekä vasemmistopuolueiden yhteistyön sekä vasemmiston ja oikeiston vastakkainasettelun kautta. Sosialidemokraatit pitivät vasemmistoyhteistyötä tärkeänä vaikutusmahdollisuuksiensa takaamiseksi. Toisaalta enemmistöasema ei taannut kaikkea valtaa, vaan ryhmien oli tehtävä yhteistyötä määräenemmistösäädösten vuoksi. Ryhmät sitoutuvat merkittävien poliittisten päätösten taakse, vaikka puolin ja toisin voitiin arvostella käytännön päätöksenteon prosesseja.
Toijalan Työväenyhdistyksellä oli poliittisen vaikutusvallan lisäksi myös muuten merkittävä asema paikkakunnalla. Työväenyhdistyksen piirissä järjestettiin monipuolista toimintaa ja jäsenet osallistuivat melko aktiivisesti muun muassa vaalityöhön. Poliittisen järjestötoiminnan jatkuvana haasteena oli kuitenkin jäsenten saaminen mukaan toimintaan. Toisaalta puolueiden on pitänyt tehdä työtä heikentynyttä kannatusta ja äänestysinnon laimentumista vastaan. Toijalan Työväenyhdistyksen haasteena ovat lisäksi olleet hajaannuskaudet, jolloin ristiriidat syntyivät toisaalta ulkoisista syistä, toisaalta paikallisista lähtökohdista.
Tarkastelen vasemmistovallan merkitystä Toijalan kehittymisessä. Sosialidemokraatit arvostelivat porvarillisten puolueiden johtamaa päätöksentekoa ennen vasemmistoenemmistön kauden alkua ja valittivat vaikutusmahdollisuuksien vähäisyyttä. Suomen yhteiskunnallinen kehitys heijastui Toijalaan, jossa vasemmistoenemmistön aikana 1960–80-luvuilla toteutettiin monia uudistuksia ja rakennettiin uutta. Suomessa alettiin toteuttaa hyvinvointivaltioon tähtäävää politiikkaa varsinkin 1960-luvulta lähtien, jolloin SDP ja keskustapuolue sovittivat yhteen erilaisia tavoitteitaan suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä. Vaikka poliittinen tilanne oli Suomessa usein epävakaa, merkittäviä uudistuksia pantiin toimeen, kun vaatimukset olivat kasvaneet yhteiskunnallisen muutoksen myötä. Peruspalveluja luotiin niukoissa olosuhteissa mutta yhä kasvaneisiin tarpeisiin. Toijalan Työväenyhdistys tuki SDP:n määrittelemiä hyvinvointivaltiopolitiikan linjauksia, mutta kunnallisen palvelutason laajentaminen toi haasteita kuntataloudelle Toijalassa, eikä kysyntään pystytty jatkuvasti vastaamaan.
Valtion ja kuntien suhteita painoivat ajoittain kysymykset määräysvallasta ja uusien velvoitteiden tuottamasta kustannusten jakamisesta. Valtio ohjasi hyvinvointipalvelujen kehittämistä kunnissa suunnittelujärjestelmien ja valtionapujen kautta. Taloudellisten ja poliittisten syiden vuoksi sosiaalipoliittisia uudistuksia oli alettu toteuttaa Suomessa myöhemmin kuin muissa pohjoismaissa, mutta uudistuspolitiikkaa jatkettiin toisaalta talouskasvun turvin 1980-luvun lopulle asti. Samalla kuitenkin keskustelu järjestelmien uudistamisesta voimistui. Valtionosuusjärjestelmän uudistus vuonna 1993 ja normien purkaminen muuttivat olennaisesti kuntien toimintaympäristöä.
Asiasanat: hyvinvointivaltio, järjestötoiminta, kunnallispolitiikka, kunnallisvaalit, poliittinen historia, poliittiset järjestöt, SDP, sosialidemokratia, Toijalan Työväenyhdistys, työväenliike, vasemmistoenemmistö, vasemmistopuolueet, yhteiskunnallinen muutos
Vuoden 1956 kunnallisvaaleissa vasemmistopuolueet nousivat enemmistöasemaan Toijalan valtuustossa, ja sosialidemokraattien valtuustoryhmästä tuli suurin. Ennen tätä porvaripuolueet olivat johtaneet kunnallispoliittista päätöksentekoa. Vasemmistoenemmistön turvin sosialidemokraatit saavuttivat vähitellen keskeiset poliittiset johtopaikat ja alkoivat ajaa poliittisia tavoitteitaan. Toijalassa vallan rakenteet osoittautuivat melko vakaiksi. SDP oli pitkään vaaleissa suurin puolue. Kokoomus oli toinen Toijalan suurimmista poliittisista ryhmistä, mutta kokoomus pääsi harvoin SDP:n edelle vaalituloksissa. SKDL:n kannatus oli melko vakiintunut. Vaaleissa vastakkain olivat vasemmistovallan jatkuvuus ja porvarivähemmistön asettama haaste perinteisille valtasuhteille.
Tutkimus päättyy vuoden 1996 kunnallisvaaleihin, joiden seurauksena vasemmistoenemmistön aika oli ohi. Sosialidemokraatit joutuivat totuttelemaan uuteen tilanteeseen, jossa keskeiset vaikutusmahdollisuudet olivat muiden poliittisten ryhmien hallussa. 1980-ja 1990-lukuja ovat osaltaan sävyttäneet keskustelu julkisten palvelujen tulevaisuudesta ja taloudelliset vaikeudet.
Tutkimuksen pääasiallisena lähdeaineistona olen käyttänyt Toijalan Työväenyhdistyksen arkistomateriaalia, erityisesti pöytäkirjoja ja toimintakertomuksia. Lähteenä oli lisäksi ollut Toijalan Työväenyhdistyksen julkaisema Toijalan Demari -lehti.
Tutkimus puolueiden toiminnasta paikallisella tasolla on melko vähäistä. Kunnallispolitiikkaa ei yleensä ole käsitelty poliittisen ryhmien välisten suhteiden kautta, vaikka poliittisten ryhmien välisten valtasuhteiden muotoutuminen vaikuttaa olennaisesti päätöksentekoon kunnissa. Poliittisten ryhmien väliset suhteet määräytyvät paikallisten olojen pohjalta. Toijala on esimerkki pitkään jatkuneesta vasemmistojohtoisesta kunnallispolitiikasta. Monessa kunnassa nimenomaan sosialidemokraattien ja kommunistien suhteet olivat muun muassa historiallisten syiden takia kärjistyneet. Kilpailun takia poliittisten ryhmien välisen yhteistyön suunnat ovat yleensä vaihdelleet. Toijalan vasemmistopuolueiden välisen yhteistyön pitkäkestoisuutta ja toimivuutta voidaan pitää erityisenä. Toijalan tilanne erosi muun muassa naapurikuntiensa Viialan ja Valkeakosken kunnallispoliittisista olosuhteista, koska vasemmistopuolueiden yhteistyösuhteet ovat olleet näissä kunnissa monimutkaisemmat. Myös monissa kunnissa harjoitettu sosialidemokraattien ja kokoomuksen aseveliyhteistyö oli vieras asetelma Toijalassa, jossa vastakkain olivat juuri vasemmisto ja oikeisto.
Tutkin Toijalan poliittisten ryhmien suhteita sekä vasemmistopuolueiden yhteistyön sekä vasemmiston ja oikeiston vastakkainasettelun kautta. Sosialidemokraatit pitivät vasemmistoyhteistyötä tärkeänä vaikutusmahdollisuuksiensa takaamiseksi. Toisaalta enemmistöasema ei taannut kaikkea valtaa, vaan ryhmien oli tehtävä yhteistyötä määräenemmistösäädösten vuoksi. Ryhmät sitoutuvat merkittävien poliittisten päätösten taakse, vaikka puolin ja toisin voitiin arvostella käytännön päätöksenteon prosesseja.
Toijalan Työväenyhdistyksellä oli poliittisen vaikutusvallan lisäksi myös muuten merkittävä asema paikkakunnalla. Työväenyhdistyksen piirissä järjestettiin monipuolista toimintaa ja jäsenet osallistuivat melko aktiivisesti muun muassa vaalityöhön. Poliittisen järjestötoiminnan jatkuvana haasteena oli kuitenkin jäsenten saaminen mukaan toimintaan. Toisaalta puolueiden on pitänyt tehdä työtä heikentynyttä kannatusta ja äänestysinnon laimentumista vastaan. Toijalan Työväenyhdistyksen haasteena ovat lisäksi olleet hajaannuskaudet, jolloin ristiriidat syntyivät toisaalta ulkoisista syistä, toisaalta paikallisista lähtökohdista.
Tarkastelen vasemmistovallan merkitystä Toijalan kehittymisessä. Sosialidemokraatit arvostelivat porvarillisten puolueiden johtamaa päätöksentekoa ennen vasemmistoenemmistön kauden alkua ja valittivat vaikutusmahdollisuuksien vähäisyyttä. Suomen yhteiskunnallinen kehitys heijastui Toijalaan, jossa vasemmistoenemmistön aikana 1960–80-luvuilla toteutettiin monia uudistuksia ja rakennettiin uutta. Suomessa alettiin toteuttaa hyvinvointivaltioon tähtäävää politiikkaa varsinkin 1960-luvulta lähtien, jolloin SDP ja keskustapuolue sovittivat yhteen erilaisia tavoitteitaan suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä. Vaikka poliittinen tilanne oli Suomessa usein epävakaa, merkittäviä uudistuksia pantiin toimeen, kun vaatimukset olivat kasvaneet yhteiskunnallisen muutoksen myötä. Peruspalveluja luotiin niukoissa olosuhteissa mutta yhä kasvaneisiin tarpeisiin. Toijalan Työväenyhdistys tuki SDP:n määrittelemiä hyvinvointivaltiopolitiikan linjauksia, mutta kunnallisen palvelutason laajentaminen toi haasteita kuntataloudelle Toijalassa, eikä kysyntään pystytty jatkuvasti vastaamaan.
Valtion ja kuntien suhteita painoivat ajoittain kysymykset määräysvallasta ja uusien velvoitteiden tuottamasta kustannusten jakamisesta. Valtio ohjasi hyvinvointipalvelujen kehittämistä kunnissa suunnittelujärjestelmien ja valtionapujen kautta. Taloudellisten ja poliittisten syiden vuoksi sosiaalipoliittisia uudistuksia oli alettu toteuttaa Suomessa myöhemmin kuin muissa pohjoismaissa, mutta uudistuspolitiikkaa jatkettiin toisaalta talouskasvun turvin 1980-luvun lopulle asti. Samalla kuitenkin keskustelu järjestelmien uudistamisesta voimistui. Valtionosuusjärjestelmän uudistus vuonna 1993 ja normien purkaminen muuttivat olennaisesti kuntien toimintaympäristöä.
Asiasanat: hyvinvointivaltio, järjestötoiminta, kunnallispolitiikka, kunnallisvaalit, poliittinen historia, poliittiset järjestöt, SDP, sosialidemokratia, Toijalan Työväenyhdistys, työväenliike, vasemmistoenemmistö, vasemmistopuolueet, yhteiskunnallinen muutos