Informations- och kommunikationsteknologi i svenskundervisning
NIEMENPÄÄ, HANNA (2008)
2008
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-03-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17759
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17759
Tiivistelmä
SIVUAINELAUDATUR
Tutkielmassani käsittelen tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksia ruotsin opetuksessa. Aluksi kiinnitän huomiota tekniikan nopeaan kehittymiseen sekä tietokoneen ja internetin käyttäjien määrän nousuun Suomessa, jonka jälkeen keskityn tieto- ja viestintätekniikan kehitykseen opetuksessa. Tähän liittyen tuon esiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista 2004 teknologian käyttöön liittyviä huomioita.
Jaan ruotsin opetuksen seuraaviin osa-alueisiin: kirjoittaminen, lukeminen, kuullunymmärtäminen ja ääntäminen, kulttuuri ja maantuntemus sekä kielioppi ja sanasto. Tarkastelen tieto- ja viestintätekniikan tuomia mahdollisuuksia näihin. Mm. erilaisia ilmaisohjelmia ja tietosivustoja Ruotsista ja ruotsin kielestä löytyy internetistä jokaiselle osa-alueelle.
Toisaalta käsittelen tieto- ja viestintätekniikan tuomia lisäarvoja opetukseen. Tällaisia olisivat esimerkiksi erilaiset yhteisöllisyyttä lisäävät ja projektitöitä mahdollistavat työkalut, kuten myös kommunikointi kohdekieltä ja -kulttuuria edustavien henkilöiden kanssa. Valitettavan usein kuitenkin tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään kouluissa edelleen työkirjamaisesti, jolloin motivointikeinona on vain välineen vaihtuminen kirjan tehtävistä tietokoneen tehtäviin. Esittelenkin kaksi suomalaista ohjelmaa tai palvelua Alfasoftin ja Wsoy:n Opitin, jotka tekevät tietokoneohjelmia mm. ruotsin opetukseen. Eräs lisämotivointikeino tehtäväkirjoihin verrattuna on kuitenkin tietokoneen tehtävien värikkyys ja joissain tehtävissä pelinomaisuus. Eräs huomattava ero on myös erilaisten kuuntelutehtävien mahdollisuus.
Lopuksi tarkastelen opettajien tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja heidän asenteitaan sen opetuskäyttöä kohtaan. Tähän sisältyy myös kysely viidelle tamperelaiselle ruotsinopettajalle. Tutkimukseni mukaan opettajat suhtautuvat melko positiivisesti tieto- ja viestintätekniikan tuloon kouluihin mutta toivovat konkreettisia ohjeita ja vinkkejä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön juuri omassa aineessaan. Useat käyttävätkin tietokoneluokkaa lähinnä valmiiden kielioppi- tai sanastotehtävien tekoon. Oppituntien, joilla käytettäisiin tieto- ja viestintätekniikkaa, suunitteluun menee myös paljon enemmän aikaa kuin ”normaalituntien” suunnitteluun. Toisaalta opettajat pitävät eräänä hyvänä puolena opetuksen helpompaa eriyttämistä, sillä tietokonetehtäviä löytyy tarpeeksi ja toisaalta myös eritasoisille oppijoille.
Avainsanat: undervisningsprogram, internetanvändare
Tutkielmassani käsittelen tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksia ruotsin opetuksessa. Aluksi kiinnitän huomiota tekniikan nopeaan kehittymiseen sekä tietokoneen ja internetin käyttäjien määrän nousuun Suomessa, jonka jälkeen keskityn tieto- ja viestintätekniikan kehitykseen opetuksessa. Tähän liittyen tuon esiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista 2004 teknologian käyttöön liittyviä huomioita.
Jaan ruotsin opetuksen seuraaviin osa-alueisiin: kirjoittaminen, lukeminen, kuullunymmärtäminen ja ääntäminen, kulttuuri ja maantuntemus sekä kielioppi ja sanasto. Tarkastelen tieto- ja viestintätekniikan tuomia mahdollisuuksia näihin. Mm. erilaisia ilmaisohjelmia ja tietosivustoja Ruotsista ja ruotsin kielestä löytyy internetistä jokaiselle osa-alueelle.
Toisaalta käsittelen tieto- ja viestintätekniikan tuomia lisäarvoja opetukseen. Tällaisia olisivat esimerkiksi erilaiset yhteisöllisyyttä lisäävät ja projektitöitä mahdollistavat työkalut, kuten myös kommunikointi kohdekieltä ja -kulttuuria edustavien henkilöiden kanssa. Valitettavan usein kuitenkin tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään kouluissa edelleen työkirjamaisesti, jolloin motivointikeinona on vain välineen vaihtuminen kirjan tehtävistä tietokoneen tehtäviin. Esittelenkin kaksi suomalaista ohjelmaa tai palvelua Alfasoftin ja Wsoy:n Opitin, jotka tekevät tietokoneohjelmia mm. ruotsin opetukseen. Eräs lisämotivointikeino tehtäväkirjoihin verrattuna on kuitenkin tietokoneen tehtävien värikkyys ja joissain tehtävissä pelinomaisuus. Eräs huomattava ero on myös erilaisten kuuntelutehtävien mahdollisuus.
Lopuksi tarkastelen opettajien tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja heidän asenteitaan sen opetuskäyttöä kohtaan. Tähän sisältyy myös kysely viidelle tamperelaiselle ruotsinopettajalle. Tutkimukseni mukaan opettajat suhtautuvat melko positiivisesti tieto- ja viestintätekniikan tuloon kouluihin mutta toivovat konkreettisia ohjeita ja vinkkejä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön juuri omassa aineessaan. Useat käyttävätkin tietokoneluokkaa lähinnä valmiiden kielioppi- tai sanastotehtävien tekoon. Oppituntien, joilla käytettäisiin tieto- ja viestintätekniikkaa, suunitteluun menee myös paljon enemmän aikaa kuin ”normaalituntien” suunnitteluun. Toisaalta opettajat pitävät eräänä hyvänä puolena opetuksen helpompaa eriyttämistä, sillä tietokonetehtäviä löytyy tarpeeksi ja toisaalta myös eritasoisille oppijoille.
Avainsanat: undervisningsprogram, internetanvändare